Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Palta, Kemianteollisuus ja Sivistystyönantajat järjestivät Future Skills at Work -seminaarin Euroopan parlamentissa, Brysselissä 1.10.2019. Seminaarissa paneuduttiin osaamisen kehittämiseen ja työn murrokseen. Keskustelutilaisuuteen osallistui useiden jäsenmaiden europarlamentaarikkoja sekä kutsuvieraita eri puolilta Eurooppaa.
Tilaisuuden pääpuhujana toiminut komission DG EAC:n (Education and Culture) johtaja Stefaan Hermans kehui suomalaisten koulutusjärjestelmää, mutta nosti esille huolensa perusosaamisen nykytilan vajavuudesta laajemmin Euroopan unionin alueella. Jopa viidesosalla eurooppalaisista on puutteelliset perustaidot.
Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin siitä, mitä osaamista ylipäätään tulevaisuudessa tarvitaan. Pääpaino keskustelussa oli perustaitojen kehittämisessä. Lisäksi pohdittiin sitä, miten varmistetaan vähemmistöjen ja osatyökykyisten osaaminen jatkossa.
Toisessa paneelikeskustelussa nostettiin esille eri toimialojen houkuttelevuuteen liittyviä ongelmia. Osa toimialoista näyttäytyy nykynuorille vanhanaikaisina vaikka ala omaisikin jo hyvinkin modernia ja kestävää osaamista. Koska tietyt alat eivät innosta nuoria, ne eivät myöskään houkuttele osaavaa työvoimaa – tai sitten ne kiinnostavat vain tiettyä kapeaa ryhmää. Yhtenä ratkaisuideana esitettiin verkkokursseja, joiden avulla voi matalalla kynnyksellä tutustua itselle vieraisiin aloihin.
Toisessa paneelissa nousi vahvasti esiin myös Suomen erityislaatuisuus, kun Ammattiliitto Pron johtaja Antti Hakala sekä yleisökommentillaan asiaa kompannut EK:n johtaja Riikka Heikinheimo kertoivat Suomessa toimivan työnantaja- ja työntekijäliittojen kauaskatseisesta yhteistyöstä. Useissa Euroopan maissa työmarkkinajärjestöjen yhteistyö tällä saralla ei ole yhtä sujuvaa.
Yhteenvedon seminaarista piti Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo. Hän painotti puheessaan sitä, että myös jatkossa on tärkeää pyrkiä jakamaan hyviä käytäntöjä jäsenmaiden kesken. Lisäksi hän korosti yksilön omaa vastuuta osaamisen kehittämisessä ja päivittämisessä.
Osaamiseen liittyvät lähtökohdat ja näkökulmat vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa. Tämä tuli esille esimerkiksi keskusteltaessa digitalisaation vaikutuksesta työn murrokseen. Kun Suomessa digitaalisuus linkittyy vahvasti osaamisen kehittämiseen, Keski- ja Etelä-Euroopan edustajien puheenvuoroissa digitalisaatio jäi selvästi vähemmälle huomiolle. Lisäksi eri maiden edustajien mielipiteet erosivat siinä, kenen vastuulle osaamisen kehittämisen kustannukset kuuluvat.
