Paltassa asiantuntijana työskentelevä juristi Kaisa Kärkkäinen yhdistää työssään luovan talouden, tekijänoikeuksien ja työoikeuden kysymyksiä. Mikä on mottosi, Kaisa? ”Kehittyä ja onnistua voi vain yhdessä.”
Eteläranta 10:llä ei varsinaisesti ole mainetta luovuuden tyyssijana, mutta todellisuus on mielikuvia monipuolisempi. Palta edustaa laajasti yksityisiä palvelualoja, myös viihde- ja sisältöalaa.
– Harvassa paikassa pystyy sovittamaan yhteen luovan talouden, tekijänoikeuksien ja työoikeuden kysymyksiä, mutta täällä se on mahdollista, kolme vuotta Paltassa työskennellyt asiantuntija Kaisa Kärkkäinen kertoo.
Helsingin yliopistossa oikeustiedettä opiskelleesta Kaisasta piti alun perin tulla taiteilija. Kaikesta kiinnostuva tiedonjanoinen nainen ei kuitenkaan osannut valita yhtä taiteen alaa ammatikseen ja nyt jo unohtuneen päätelmäketjun kautta päätyikin hakeutumaan juristiksi.
Paltaan minut houkutteli ennen kaikkea innostava visio uuden työn edelläkävijyydestä.
Opiskeluaikana asianajotoimistoissakin työskenneltyään Kaisa siirtyi teatterialan työnantajaliittoon Suomen Teatterit ry:hyn, jossa kiinnostus työmarkkinoita kohtaan heräsi. Nyt hän tekee töitä luovien alojen parissa Paltassa muun muassa luovien alojen yrityksiä työelämäasioissa neuvoen ja IPR-asioissa vaikuttaen.
– Paltaan minut houkutteli ennen kaikkea innostava visio uuden työn edelläkävijyydestä. Lisäksi ajattelin, että työn tulokset ovat skaalautuvampia: liitoissa tehtävä työ vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen ja luo uudenlaista työelämää useammille suomalaisille, Kaisa toteaa.
Luovat alat ovat tulevaisuuden kasvuala
Luovat alat kasvavat ympäri maailman. Teknologian kehittyessä ihmiset tekevät yhä vähemmän suorittavaa ja enemmän luovaa työtä. Niinpä myös aineetonta pääomaa syntyy enemmän.
Luovuudesta voidaan saada Suomen talouteen merkittävää uutta kasvua, jos opimme hyödyntämään immateriaalioikeuksia kaupallistamisen välineinä.
– Luovuuden merkitys Suomen taloudelle on aivan olennainen, mutta se voisi olla isompikin.
Luovuudesta voidaankin saada Suomen talouteen merkittävää uutta kasvua, jos opimme hyödyntämään immateriaalioikeuksia kaupallistamisen välineinä.
Digitaalisuus on mullistanut ansaintamallit monella alalla ja mahdollistanut sisältöjen ja palvelujen saatavuuden ympäri maailman. Samalla myös suomalaisille yrityksille on auennut aivan uudenlaiset kansainväliset markkinat.
– Esimerkiksi peliteollisuus on noussut nopeasti merkittäväksi alaksi Suomessa. Myös palveluviennin kasvuluvuissa näkyy aineettoman arvonluonnin merkityksen voimistuminen. Meidän täytyy huolehtia siitä, että yritykset pystyvät hyödyntämään osaamisen ja luovuuden kaupallistamisen keinoja, Kaisa kertoo.
Digitaalisia ja asiakaslähtöisiä liiketoimintamalleja, design-, palvelumuotoilu- ja brändiosaamista sekä markkinointi- ja viestintäosaamista hyödynnetään laajasti myös muilla toimialoilla.
Luovien alojen työpaikkojen lisääntyminen sekä BKT-osuuden kasvattaminen on myös istuvan hallituksen tavoitteena. Tähän tarkoitukseen tullaan perustamaan esimerkiksi Creative Business Finland. Samoin luodaan myös kansallinen aineettomien oikeuksien strategia.
– Hallituksen tervetulleissa hankkeissa tulisi varmistaa, että aineettoman pääoman investoinnit muuttuvat kannattavaksi liiketoiminnaksi. Siten edistetään Suomen kilpailukyvyn paranemista ja monipuolistetaan Suomen elinkeinorakennetta.
Kaisan valinnat – näistä en luovu:
1. Laulaminen. Lain Huuto -kuoron riveissä ja oikeastaan laulaminen ihan missä vain. Onnistuneen keikan jälkeistä fiilistä ei voita juuri mikään.
2. Liikunta, erityisesti juoksu, jooga ja kuntosali
3. Teatteri
Seuraa Kaisaa Twitterissä: @KarkkainenKaisa
Paltan henkilöstön kuulumisia löydät sosiaalisesta mediasta aihetunnisteella #paltalainen.
