– Palveluiden merkitys Suomen viennin kasvulle on keskeinen, sillä uudesta viennistä tällä vuosituhannella yli 60 prosenttia on syntynyt juuri palveluihin. Palveluita viedään nykyisellään ainakin 150 maahan, Antti Vasara kertoi.
Palveluja vievät kaikkien toimialojen kaiken kokoiset yritykset. Suomen viennistä palveluviennin osuus on jo lähes kolmanneksen luokkaa ja niiden luoma arvonlisä kotimaahan tätäkin korkeampi. Palveluviennissä onkin potentiaalia kasvaa viennin uudeksi kivijalaksi teollisuuden rinnalle.
Vasara painotti, että ilman palvelualoja Suomen hallituksen asettamaa 75 prosentin työllisyystavoitetta on mahdotonta saavuttaa. Syksyn työmarkkinakierros ratkaisee paljon: onnistunut liittokierros on avainasemassa työllisyysasteen nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
– Vastuunkanto työmarkkinoilla on koko Suomen etu.
Maailmantalouden hidastuminen vaimentaa kasvunäkymiä myös Suomessa
Olli Rehn valotti kuulijoille talouskatsauksessaan maailman, euroalueen ja Suomen talouden toteumia vuodelta 2019 sekä näkymiä tulevaan vuoteen.
– Tällä hetkellä politiikka heijastuu maailmantalouteen ja näkymiä varjostaa epävarmuus, joka jäytää sekä maailman että Suomen taloutta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota lykkää investointeja.
Joitakin kasvua ylläpitäviä tekijöitäkin Rehnin mukaan on: palvelusektori ja työmarkkinat ovat tukeneet toistaiseksi kulutuskysyntää erityisesti Euroopan taloudessa. Viimeisimmissä tiedoissa on kuitenkin ollut jo merkkejä palvelusektorin heikkenemisestä euroalueella. Teollisuus on heikentynyt palveluita enemmän, mutta siellä vakautumista ostopäällikköindeksien perusteella on jo nähtävissä. Euroalueen talouskehityksen vaimentumisesta huolimatta taantumaan ei olla menossa, vaan kasvu on vain hitaampaa tänä ja ensi vuonna.
Myös Suomen talouden näkymissä lyhyen aikavälin mallit viittaavat kasvun hidastumiseen. Kolmas neljännes meni Suomessa vielä paremmin kuin euroalueella, mutta viimeisellä neljänneksellä Suomi on hidastunut samaan vauhtiin muun euroalueen kanssa.
Toinen tärkeä Suomen talouden indikaattori, luottamuslukujen laaja-alainen heikkeneminen, ennakoi kasvun hidastumista. Viimeisen puolen vuoden aikana kuluttajien ja teollisuuden luottamus on selvästi heikentynyt. Palvelualoilla luottamus on vielä kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Kotitalouksien kulutus on jäänyt odotettua heikommaksi suhteessa ostovoiman selvään paranemiseen ja kuluttajien luottamus on heikentynyt jo pitkään. Myös työllisyysasteen nousu on hidastunut tänä vuonna.
Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut pitkän heikkenemisjakson jälkeen.
– Kilpailukykysopimuksella on ollut keskeinen merkitys siihen, että Suomen talous on saatu viime vuosina parempaan kuntoon, Rehn arvioi.
Mitä työntekijät odottavat tulevalta työmarkkinakierrokselta?
Työntekijäpuolen odotuksista tulevalle liittokierrokselle kertoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
– Olen tavannut jäseniämme ja yritysten edustajia paljon syksyn mittaan ja he odottavat ennen muuta, että heidän työtään arvostettaisiin yhteiskunnassa ja työpaikoilla. PAMin aloilla on paljon matalapalkkaista väkeä sekä osa-aikatyötä tekeviä, joiden tilannetta pitäisi pystyä parantamaan, Rönni-Sällinen sanoi.
Työpaikoilla näkyy Rönni-Sällisen mukaan huomattavan paljon enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä, vaikka vastakkainasettelu julkisuudessa on voimistunut. PAMinkin tavoite on, että Suomi menestyy, jolloin jakovaraa riittää myös työntekijöille. Monilla aloilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, ja työpaikan vaihtaminen on nykyään entistä tavanomaisempaa, mitkä yritysten näkökulmasta ovat haasteita. Tämä korostaa työelämän laatuun liittyviä asioita: millä tavalla pidetään huolta työntekijöiden arvostuksesta, jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja kuulemisesta. Työaikoihin liittyvät asiat ovat keskeisiä ja myös työntekijälähtöisiä joustoja pitäisi saada paremmin esiin.
Työelämän muutoksen hallinta vaatii hyvää sopimista osapuolten kesken. Konkreettisesti työntekijäpuolella toivotaan aitoa keskustelua alan kehittämistarpeista ja yhteisten win–win-ratkaisuiden löytämistä. Rönni-Sällinen kertoi PAMin hallituksen vahvistavan 26.11. tulevan neuvottelukierroksen tavoitteet ja että ne tulevat liittymään parempaan toimeentuloon, palkankorotuksiin, ostovoiman kehittämiseen, osa-aikatyöhön, jaksamiseen, työvuorosuunnitteluun sekä osaamisen kehittämiseen.
– Tällä hetkellä puhututtavat erityisesti kiky-sopimus ja työajan pidennykset, niistä on tullut oikeudenmukaisuuskysymys, joka on ratkottava. PAMin aloilla on toteutettu hyvin erilaisia ratkaisuja, ja osa on ollut myös hyviä. Kiky-toimilla on ollut merkitystä ja niillä on saatu aikaan myös hyvää, Rönni-Sällinen totesi.
Onnistunutta liittokierrosta tarvitsevat kaikki
Tuomas Aarto kokosi omassa puheenvuorossaan vastuullisen liittokierroksen ainekset Paltan näkökulmasta. Sumuisien talousnäkymien aikana tavoitteena on saada aikaan kestäviä ratkaisuja kaikissa olosuhteissa.
– On varmistettava, että kilpailukykymme kehittyy järkevällä tavalla, kun talousindikaattorit ovat menossa haasteellisempaan suuntaan. Tarvitsemme paitsi läpivienniltään, myös sisällöltään onnistunutta kierrosta saavuttaaksemme maan hallituksen tavoitteeksi asettaman 75 prosentin työllisyysasteen, korosti Aarto.
– Mitä paremmin työmarkkinajärjestöt pystyvät oman leiviskänsä hoitamaan, sitä paremman uskottavuuden ne saavat. Neuvotteluyhteiskuntaa ei haluta romuttaa.
Aarto painotti myös vientivetoisen päänavaajamallin tärkeyttä kierroksella. Enimmäiskustannustaso määritellään vientialoilla ja Palta on siihen sitoutunut. Kustannusraamin puitteissa tehtävät ratkaisut ja sisällöt sen sijaan voivat vaihdella alakohtaisesti.
Aarto nosti esiin myös neuvottelurauhan, joka on kaiken a ja o.
– Työmarkkinaosapuolten on saatava käydä neuvotteluja rauhassa, ilman poliittista vaikuttamista. Miten voisimme rakentaa sellaisen toimintatavan, jolla voitaisiin käsitellä laajoja muutostarpeita, jotka objektiivisesti katsottuna vievät ratkaisuja eteenpäin? Tässä on vielä kehitettävää, neuvottelupöydissä asetutaan vanhaan voimapolitiikkaan liian helposti.
