17.02.2021 -

Palvelualojen puolesta yli 30 vuotta – Paltan eläköityvä työmarkkinajohtaja Kaj Schmidt on nähnyt läheltä palveluiden muodonmuutoksen

Pitkän uran työnantajaliitoissa tehnyt Paltan työmarkkinajohtaja Kaj Schmidt jää eläkkeelle 28.2.2021. Yli 30 vuoden ajan hän on läheltä seurannut palvelualojen ja työmarkkinoiden kehitystä sekä tehnyt niiden eteen työtä. Kaikkiaan Kaj´lla on kertynyt kokemusta työmarkkinatoiminnasta neljältä eri vuosikymmeneltä.

Kysyimme Kaj’lta hänen työuransa etenemisestä, muutoksista työmarkkinatoiminnassa ja palvelualoilla sekä tulevaisuuden suunnitelmista.

Olet yli puolet urastasi ollut työnantajaliitoissa töissä. Oliko uravalinta alusta alkaen selvä?

– Työoikeus alkoi kiinnostaa jo opiskeluaikana. Uravalintaan vaikutti osittain sekin, että vanhempani olivat yrittäjiä ja heidän yrityksensä oli myös työnantajaliiton eli Liiketyönantajain keskusliiton jäsen. Valmistumisen ja armeijan käymisen jälkeen ensisijaisena tavoitteenani olikin päästä töihin työnantajaliittoon, mutta tuolloin ei heti ollut tarjolla sopivaa työpaikkaa ja työllistyin siis silloin julkiselle sektorille. Auskultoinnin suorittamisen jälkeen pääsin aloittamaan Työnantajain Yleisessä Ryhmässä asiantuntijana 1990. Ryhmän palvelu- ja erityisalojen osastosta muodostettiin oma liitto, Palvelualojen Toimialaliitto vuonna 1992.

– Palvelualojen Toimialaliitossa toimin eri tehtävissä, viimeiseksi liiton toimitusjohtajana Paltan perustamiseen ja toiminnan aloittamiseen saakka vuonna 2011. Paltassa olen vastannut mm. logistiikkaryhmän toiminnasta, ja toukokuusta 2019 lähtien olen ollut vastuussa koko Paltan työmarkkinatoiminnasta.

Näiden vuosien aikana olet nähnyt palvelualojen kehittyvän ja merkityksen kasvavan. Mikä muutoksessa on ollut näkyvintä?

– Palvelualoilla toimivien yritysten palvelutarjonta on muuttunut ja laajentunut vuosien aikana todella paljon. Kehityksen myötä moni yritys on muuttunut yhden toimialan yrityksestä monitoimialayritykseksi. Toisaalta tekninen kehitys on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että palvelut ja niiden toteutus ovat muuttuneet olennaisesti. Digitalisaatiolla on ollut valtava merkitys palvelualoille ja se on tehnyt monen palveluyrityksen markkinoista globaalit. Samalla kun palveluiden vienti on lisääntynyt, yhä useampi yritys on huomannut myös kilpailun kotimarkkinoilla muuttuneen kansainväliseksi.

Entä kuinka uskot palvelualojen merkityksen kehittyvän tulevaisuudessa?

– Samalla kun teollisuuden merkitys Suomen kansantalouden kannalta on supistunut, on palvelualojen merkitys kasvanut. 2000-luvulla palvelualoille on syntynyt yli 380 000 uutta työpaikkaa. Useimmat uudet työpaikat syntyvät tänä päivänä juuri palvelualoille ja palvelualojen merkitys tulee varmasti kasvamaan myös tästä eteenpäin.

Yhteistyö jäsenten kanssa on yksi Paltan toiminnan kulmakivistä. Millaisia isoja teemoja jäsenpalvelussa on vuosien varrella noussut esiin?

– Jäsenten palvelutarpeet seuraavat aikaa. Toisaalta on vuosittain eri vuodenaikoihin liittyviä teemoja, jotka eivät ole muuttuneet miksikään vuosien kuluessa. Esimerkiksi kesän kynnyksellä vakiintuneesti esillä ovat vuosilomiin, lomarahoihin ja lomakorvauksiin liittyvät asiat ja myös itsenäisyyspäivään ja vuodenvaihteen arkipyhiin liittyvät kysymykset toistuvat vuosittain. Sitten on esimerkiksi lainsäädäntömuutoksista tai suhdanteista johtuvia asiakokonaisuuksia, joihin jäsenten kysymykset kulloinkin liittyvät.

– 90-luvun alkupuolen lamavuosina yritykset tarvitsivat monella alalla apua työvoiman vähentämiseen ja yhteistoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Laman jälkeen 90-luvulla esiin nousivat myös liikkeen luovutukseen liittyneet kysymykset liikkeenluovutusdirektiivin ja siihen perustuneiden EY-tuomioistuimen ratkaisujen pohjalta. Varsinkin palvelualojen yrityksille aihe oli lähes jokapäiväinen, kun asiakassopimuksia kilpailutettiin ja alihankkijaa myös vaihdettiin kilpailutuksen seurauksena.

– 2000-luvulla lainsäädäntöön on tehty paljon muutoksia mm. EU-oikeuden myötä. Sitä kautta myös jäsenyritysten kysymykset ovat muuttuneet koskemaan esimerkiksi yksityisyyden suojaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, tasapuolista kohtelua tai vaihtelevan työajan järjestelyjä. Viimeisen vuoden aikana ovat koronan myötä korostuneet yhteistoimintaan ja lomauttamiseen liittyvät kysymykset monilla Paltankin edustamilla aloilla.

Koronavuosi 2020 etätöineen vauhditti työelämän murrosta ja työnteon uusia tapoja. Miten arvioit työelämän muuttuvan tulevaisuudessa ja millaisille muutoksille erityisesti näet tarvetta?

 –Vuosi 2020 on opettanut meitä kaikkia sopeutumaan uuteen. Työtä tehdään paljon etänä ja tekninen kehitys on mahdollistanut kokousten ja tapaamisten järjestämisen yhteisen kokoustilan sijaan virtuaalisina tapaamisina. Työnteko ei sen takia ole enää samalla tavalla riippuvaista tietyssä paikassa oleskelusta. Uskon, että monilla aloilla ja monissa tehtävissä tämä käytäntö tulee jatkumaan koronapandemian jälkeenkin.

– Myös kansainvälistyminen lisääntyy koko ajan ja se tarkoittaa osaltaan tarvetta palvelujen tarjoamiseen kellonajasta riippumatta. Tämä edellyttää joustavuutta vanhan ”yhdeksästä viiteen”- työskentelyn sijaan. Myös nuoret työmarkkinoille tulevat haluavat entistä joustavampia työehtoja entisen kaavamaisen työskentelyn sijaan, sekä mahdollisuuksia pidempiin vapaisiin vastapainona tiiviimpiin ja pidempiin työrupeamiin.

– Työsuhteisen työnteon oheen on jo nyt tullut vaihtoehtoisia malleja mm. alustatalouden laajenemisen myötä. Kevytyrittäjyys houkuttaa monia ja on hyvä vaihtoehto työskentelylle niin työnantajien kuin työtä tekevien osalta. Tällä hetkellä kuitenkin työlainsäädäntö ja monet työehtosopimukset ovat jarruna tälle kehitykselle ja muutoksia tarvitaan näiltä osin nopeasti.

Työehtosopimusten neuvotteleminen on ollut keskeinen osa työtäsi. Miten neuvottelutoiminta on muuttunut urasi aikana?

– Perusasetelma neuvotteluissa on pysynyt samana, mutta neuvotteluiden lähtökohdat sen sijaan ovat muuttuneet vuosien aikana. Aiemmin 90-luvulla ja vielä 2000-luvullakin työehtosopimukset uudistettiin työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen sopimien tulopoliittisten kokonaisratkaisujen pohjalta, kun nyt neuvotteluja käydään vientivetoisen työmarkkinamallin mukaisesti liittojen kesken. Suuntana voi kuitenkin lähitulevaisuudessa olla sopimusten neuvotteleminen enenevässä määrin myös paikallisella tasolla. Vaikka liitot edelleenkin neuvottelisivat työehtosopimuksista, tavoitteena tulee olemaan, että paikallisille osapuolille annetaan entistä enemmän mahdollisuuksia sopia asioista työehtosopimusmääräyksistä poiketen.

– Yksi merkittävä muutos on ollut myös sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöjen kehityksessä, kun monet liitot ovat yhdistymällä kasvaneet huomattavan suuriksi. Esimerkkejä tästä kehityksestä ovat Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja tietysti myös Palta, joka edustaa yli puolta yksityisen sektorin työehtosopimusaloista. Aikaisemmin, kun liitot olivat pienempiä, tunnettiin puolin ja toisin neuvottelukumppanin koko henkilöstö toimitusjohtajaa ja puheenjohtajaa myöten. Nyt lähinnä vain asianomaisen sopimusalan neuvottelijat tuntevat toisensa. Muutoksella on käytännössä vaikutusta sekä itse neuvottelutoimintaan että liittojen väliseen muuhun yhteistoimintaan.

– Sosiaalisen median käyttö ja viestinnän merkityksen kasvu ovat muuttaneet neuvottelukulttuuria olennaisesti. Aikaisemmin pidettiin tärkeänä sitä, että keskeneräisistä neuvotteluista ei anneta tietoja julkisuuteen. Asiat haluttiin pitää omissa käsissä sopimuksen syntymiseen saakka. Nykyisin keskeneräisistäkin asioista viestitään netissä ja somen monissa kanavissa usein siinä uskossa, että asian julkistamisella voitaisiin edistää sopimusneuvotteluja. Avoimuudella on puolensa, mutta asioiden vieminen julkiseen keskusteluun käytännössä harvoin helpottaa ratkaisun löytymistä.

Mitä jäät erityisesti kaipaamaan työstäsi siirtyessäsi eläkkeelle?

– Ihmissuhteet ovat olleet minulle aina tärkeitä. Opiskeluaikanani työskentelin useamman vuoden osa-aikaisesti kaupan alalla ja nautin kanssakäymisestä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden hyvä palvelu on aina ollut minulle tärkeää.

– Hyvään jäsenpalveluun olen pyrkinyt myös asiantuntijatyössä työnantajaliitossa. Vaikka omat tehtävät ovat muuttuneet vuosien aikana, olen aina halunnut olla mukana neuvottelutoiminnassa, kouluttamisessa ja jäsenneuvonnassa. Yhdessä jäsenyritysten edustajien, neuvottelukumppanien ja liiton henkilöstön kanssa toimiminen on tässä työssä ollut elämän suola.

– Jäänkin eniten kaipaamaan niitä monia hyviä ihmissuhteita, joita on syntynyt työurani aikana. Tässä mielessä elämässä tulee varmasti olemaan paljon hiljaisempaa eläkkeelle siirtymisen myötä.

Mitä suunnitelmia sinulla on jäädessäsi pois työelämästä?

– Eläkkeellä on varmasti aikaisempaa enemmän aikaa perheelle ja myös itselle sekä omille harrastuksille. Perheeni ja lastenlapseni tulevat saamaan entistä enemmän aikaa ja huomiota osakseen.

– Kesäpaikka Espoon Nuuksiossa on ollut osa minua koko elämäni ajan. Siellä tulee vietettyä entistä enemmän aikaa, kun työelämä väistyy. Myös golfiin aion panostaa selvästi aikaisempaa enemmän. Varmasti lukeminen lisääntyy ja matkustelu myös, kunhan korona hellittää otettaan. Talvikuukausien viettäminen jossakin eteläisemmässä maassa on ollut ajatuksissa jo jonkin aikaa – toivotaan, että senkin voi toteuttaa lähivuosina.

Kaikkien paltalaisten puolesta kiitämme Kaitsua vuosikymmenten työpanoksesta ja toivotamme ansaittuja, rentouttavia eläkepäiviä!


Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.