Vuosikymmeniä sitten luotu Suomen työrauhalainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen. Nykyajan tilanteet ja haasteet ovat hyvin erilaisia kuin lainsäädäntöä aikanaan mietittäessä. Vertailussa muiden Pohjoismaiden työrauhalainsäädäntöön olemme selkeästi takamatkalla.
Työrauhasääntelyn kokonaisuudistus on yksi Palvelualojen työnantajat Paltan keskeisistä hallitusohjelmatavoitteista kannustavan kasvuympäristön luomiseksi palveluille. Millaisia uudistuksia työrauhajärjestelmämme vaatii? Kysyimme Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtajalta Emilia Kullakselta hänen näkemyksensä.
– Lakoista puhuttaessa ihmiset eivät aina hahmota poliittisen lakon, laittoman lakon ja laillisen lakon eroa. EVAn arvo- ja asennekyselyissä suomalaiset pitävät yleisesti ottaen lakko-oikeutta tärkeänä, mutta valmiutta laittoman lakkoilun hillitsemiseen on olemassa. Myös kovat keinot tuomitaan. Esimerkiksi teho-osastopotilaiden käyttö lakko-aseena ei saa suomalaisilta hyväksyntää”, Emilia Kullas sanoo.
”Näin ajattelen myös itse. Ihmisillä pitää olla oikeus lakkoon ja oikeus ilmaista poliittisia mielipiteitään. Poliittisen lakon kautta työnantajille aiheutuva harmi ja taloudellinen tappio ovat kuitenkin kohtuuttomia, kun taas lakkoilijoille ei aiheudu oikeastaan minkäänlaista seuraamusta. Näihin työtaisteluihin osallistumisen oikeutta tulisi meillä voida rajoittaa kuten muissakin Pohjoismaissa, Kullas jatkaa.
Suomessa lakkoja on moninkertaisesti verrattuna Ruotsiin.
Oma lukunsa ovat laittomat lakot, joita Suomessa on moninkertaisesti verrattaessa esimerkiksi Ruotsiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n keräämän tilaston mukaan vuonna 2021 Suomessa toimeenpantiin 48 työtaistelua ja työtaistelun uhkaa, joista laittomia työtaistelutoimenpiteitä oli 41. Ruotsissa samalle ajanjaksolle kirjattiin kaksi työtaistelua.
– Meidän vanhaa perua olevassa työrauhalainsäädännössämme ei ole eroteltu riittävän hyvin erilaisia lakkomuotoja. Suomessa on paljon nimenomaan laittomia lakkoja. Ruotsissa seuraukset laittomaan lakkoon osallistumisesta ovat huomattavasti ankarampia, mikä hillitsee lakkoilua. Meillä taas työtaisteluista aiheutuvat sakot ovat niin lieviä, että ne eivät tunnu ammattiliittojen kassassa juuri mitenkään, eikä yksittäisille työntekijöille aiheudu lakkoilusta vahingonkorvausvelvollisuutta. Tässä eivät mene valta ja vastuu käsi kädessä, Kullas toteaa.
Loppujen lopuksi hinta lakoista on aina paljon kovempi kuin tekemättä jäänyt työ. Emilia Kullas nostaa esiin myös riskin Suomen houkuttelevuudelle yritysten investointikohteena.
– Lakkoherkkyys on Suomelle ylimääräinen miinusmerkki, jota ei tarvittaisi. Jos taas verrataan Ruotsiin, siellä vastaavaa haittaa ole.
Katse työllisyyteen
Käänne taloudessa on muuttumassa heikompaan ja meitä odottaa vähintäänkin lievä taantuma, mikä todennäköisesti tulee näkymään myös työllisyystilanteessa. Esimerkiksi Paltan suhdannekatsauksen ennusteen mukaan työllisyyden kasvu keskeisellä työllistäjällä, eli palvelualoilla, hidastuu ensi vuonna merkittävästi.
Kullas korostaa, että tulevan hallituksen on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla Suomen taloutta saadaan tasapainotettua ja työllisyystilannetta kohennettua. Päättäjiltä on löydyttävä myös rohkeutta uudistaa sosiaaliturvan rakennetta.
– Nykyinen tukijärjestelmämme ei toimi kuin trampoliini, vaan kuin kärpäspaperi. Työllistyminen muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä kauemmin henkilö on työttömänä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi sekä porrastaa että lyhentää, jotta saisimme nopeammin takaisin töihin heidät, joille työllistyminen on helpompaa. Silloin lisää resursseja voitaisiin suunnata vaikeammin työllistyvien saamiseksi takaisin työelämään. Järjestelmää tulisi myös muuttaa siten, että lyhemmänkin työpätkän vastaanottaminen on kannattavaa, Kullas sanoo.
Mikä Emilia Kullaksen mielestä olisi tärkein lähivuosien palvelus Suomelle?
– Kannustinloukkujen purkaminen. Ne me olemme täällä Suomessa luoneet itse ja ne me myös itse voimme purkaa.
Palvelus Suomelle – ratkaisuja globaaleihin megatrendeihin
Paltan tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle tarjoavat ratkaisuja niin työvoimapulan selättämiseen, ilmastonmuutokseen kuin digitalisaation vauhdittamiseen. Kasvuratkaisuihimme seuraavalle hallituskaudelle pääset tutustumaan täältä.
Lisäksi olemme kysyneet niin Paltan asiantuntijoilta, jäsenyritystemme edustajilta kuin muilta kiinnostavilta henkilöiltä heidän näkemyksiään palvelualojen menestyksen edellytyksistä sekä siitä, mikä olisi paras Palvelus Suomelle. Tutustu artikkeleihin ja blogiteksteihin täällä.
Palvelus Suomelle on Paltan ehdottamien ratkaisujen kokonaisuus seuraavaan hallitusohjelmaan. Pitämällä huolta uudistuvista palveluista teemme Palveluksen Suomelle.
Tutustu Paltan hallitusohjelmatavoitteisiin