Perhevapaauudistusta koskeva lainsäädäntö vahvistettiin vuoden 2022 alussa ja uudistus tulee voimaan 1.8.2022.
Uudistuksessa on pyritty ottamaan huomioon tasa-arvoisesti mm. monimuotoiset perheet, mutta myös yrittäjyyden eri muodot esimerkiksi osa-aikatyön mahdollistamisella ja perhevapaan jaksojen lisäämisellä. Lisäksi tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakaantuisivat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken ja yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuisivat. Uudistuksella on myös tavoiteltu sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämistä. Merkittävimmät säännökset uudistuksen kannalta ovat sairausvakuutuslaissa sekä työsopimuslaissa.
Tulevassa perhevapaamallissa perheillä on enemmän mahdollisuuksia ja valinnanvapautta sekä joustoja perhevapaiden pitämiseen. Merkittävä muutos tapahtuu myös termistön osalta. Jatkossa termit äiti ja isä korvataan termeillä raskaana oleva tai synnyttänyt vanhempi ja ei-synnyttänyt vanhempi. Uusi termistö tukee monimuotoisuutta ja korostaa tasa-arvoa. Adoptiovanhemman termi jää uudistuksessa ennalleen.
On myös syytä todeta, että osa säännöksistä säilyy uudistuksessa ennallaan. Esimerkiksi hoitovapaaseen liittyvät pykälät jäävät sisällöllisesti lähes ennalleen. Myös tietyt menettelylliset säännökset, esimerkiksi työntekijän ilmoitusajat aiotuista vapaista, jäävät ennalleen.
Mikä on uudistuksen keskeisin sisältö?
Uudistuksen myötä synnyttävällä vanhemmalla on oikeus 40 päivän raskausvapaaseen ja sen lisäksi 160 arkipäivän vanhempainvapaaseen. Vanhempainvapaa korvaa nykyisen isyysvapaan ja sen myötä ei-synnyttävällä vanhemmalla, joka on samalla lapsen huoltaja, on oikeus sukupuolesta riippumatta 160 arkipäivän pituiseen vanhempainvapaaseen. Tämä tarkoittaa, että uudistuksen myötä vanhempainvapaa on sekä synnyttävälle että ei-synnyttävälle vanhemmalle saman pituinen.
Merkitystä ei jatkossa ole myöskään sillä, onko vanhempi lapsen biologinen vai adoptiovanhempi eikä myöskään sillä, onko vanhempi ns. etä- vai lähivanhempi. Toinen vanhempi voi olla myös lapsen tunnustanut henkilö, jonka vanhemmuutta ei vielä ole vahvistettu, neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä tai lapsen molempien vanhempien kuolemantapauksessa lapsen hoidosta vastaava henkilö. Yhteensä vanhemmilla on 320 vanhempainvapaapäivää. Monikkoperheissä, joissa lapsia syntyy kerralla useampia, saavat vanhemmat yhteensä 84 päivää toista ja jokaista sitä useampaa lasta kohden.
Uudistuksen myötä vanhempi voi myös luovuttaa vanhempainpäivärahaa ja -vapaata yhteensä 1–63 arkipäivää seuraavasti:
- toiselle vanhemmalle,
- omalle puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi,
- toisen vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi ja
- lapsen muulle huoltajalle, joka on vanhemman ohella lapsen huoltaja.
Luovutettu vapaa on käytettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta ja vapaan voi jakaa enintään neljään jaksoon, jonka vähimmäispituuden tulee olla 12 arkipäivää. Jakson pituus ja rajoitukset jaksojen määrään perustuvat työsopimuslakiin.
Mikäli oikeus vapaaseen on kahden tai useamman lapsen perusteella yhtä aikaa, voi vapaata pitää enintään neljä jaksoa kalenterivuodessa. Kuten nykyisinkin, vanhemmat voivat käyttää saman lapsen osalta yhtä aikaa korkeintaan 18 päivää raskaus- tai vanhempainvapaata .
Myös adoptiotilanteessa on oikeus vanhempainvapaaseen. Perheen sisäisen adoption tilanteessa (lapsen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso adoptoi puolisonsa lapsen) voi toinen vanhempi saada vanhempainrahaa sen jälkeen, kun vanhemmuus on vahvistettu ja lapsi on alle 2-vuotias. Adoptiotilanteissa vanhempainvapaan pituus on 160 arkipäivää per vanhempi. Eli myös adoptiotilanteissa vapaan pituuden enimmäismäärä vanhempien osalta on yhteensä 320 päivää. Jos toinen vanhemmista olisi kuitenkin käyttänyt jo kaikki 320 päivää, ei adoptiovanhemmalla olisi enää mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata.
Perheen ulkopuolisessa adoptiossa, jossa on adoptoitu alle 18-vuotias lapsi, voi vapaata käyttää, kunnes hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta tai lapsi täyttää 18 vuotta.
Milloin uudistus tulee voimaan ja miten voimaantulosäännöksiä sovelletaan?
Perhevapaauudistuksen uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai myöhemmin. Sairausvakuutuslain mukaan uudistus tulee voimaan maanantaina 1.8.2022 ja se koskee perheitä, joiden ensimmäinen raskausrahapäivä olisi aikaisintaan kyseinen päivä. Jos lapsi syntyy kuitenkin etuajassa ennen uudistuksen voimaantuloa, sovelletaan vanhaa perhevapaajärjestelmää lasketusta syntymäajasta huolimatta.
Mikäli lapsi syntyy viikonloppuna 30.–31.7.2022, oikeus raskauspäivärahaan alkaa vasta maanantaina 1.8.2022, joten tällöin vanhemmat saavat perhevapaata uuden perhevapaajärjestelmän mukaisesti.
Adoptiolasten kohdalla vanhempainvapaat määräytyvät uuden järjestelmän mukaisesti, jos lapsen hoitoonottopäivä on sunnuntai 31.7.2022 tai myöhemmin, sillä tällöin vanhempainrahaa maksetaan aikaisintaan maanantaista 1.8.2022 alkaen.
Työsopimuslain osalta sovelletaan uutta järjestelmää sen mukaan, soveltuvatko vanhan vai uuden sairausvakuutuslain säännökset.
Työehtosopimusten määräykset
Lainsäädännön lisäksi työehtosopimukset sisältävät useimmiten perhevapaamääräyksiä.
Määräysten muutoksista neuvotellaan parhaillaan liittojen välisissä työehtosopimuskohtaisissa perhevapaatyöryhmissä. Mahdolliset muutokset perhevapaamääräyksiin tehdään aina työehtosopimuskohtaisesti, koska määräykset vaihtelevat hyvin paljon työehtosopimuksesta riippuen. Useimmiten kyseisen työehtosopimuksen nykyinen teksti uudistetaan, osapuolten tahdosta, muuttamalla terminologia ja pitäen perhevapaapäivien lukumäärä entisellään.
Mahdollista on myös se, että osapuolet haluavat tasata vanhempainvapaapäivien lukumäärää synnyttäneen ja ei-synnyttäneen vanhemman kesken. Tällöin osapuolten on kyettävä sopimaan mahdollisten lisääntyvien kustannusten kattamisesta.
Hyvä on myös muistaa, että vaikka työehtosopimusten tekstit olisivat nykyisellään vielä lain voimaan tullessa 1.8.2022, ei tämä muodosta erityistä ongelmaa. Lainsäädäntömuutoksia on myös aiemmin tapahtunut työehtosopimusten sopimuskausilla. Tällaisessa tilanteessa voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä tulkitaan muuttuneessa lainsäädäntöympäristössä.
