Paltan Puheenvuoro-sarjassa kuullaan kiinnostavien ihmisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Haastattelimme Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurrosta, huolinta- ja logistiikkayritys CHS Groupin hallituksen puheenjohtaja Heikki Halmetojaa sekä Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääriä tulevan neuvottelukierroksen näkymistä.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen: ”Kaikki keinot työllisten lisäämiseksi on otettava käyttöön, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa”
”Suomen surkea väestökehitys on yhä alikorostettu haaste. Kun työikäinen väestö supistuu, hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia on yhä vähemmän. Alhainen syntyvyys ylläpitää tätä synkkää kehitystä myös tulevat vuosikymmenet. Kaikki keinot työllisten lisäämiseksi on otettava käyttöön, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa. Maahanmuuton lisääminen ja työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on välttämätöntä. Pikaisia ratkaisuja ei ole, siksi päätökset näistä pitkällä aikavälillä vaikuttavista toimista on tehtävä pian.
TES-neuvottelukierroksella voitaisiin maltillisilla sopimuskorotuksilla varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee työelämään kiinni. Jos vähimmäispalkat ovat liian korkeat, osa ihmisistä jää kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, kun heidän työn tuottavuutensa ei ole heti vaadittavalla tasolla. Heidän voi olla vaikea päästä edes alkuun työmarkkinoilla, minkä seurauksena he eivät voi kasvattaa osaamistaan. Finanssikriisiä edeltävää virhettä kilpailukyvyn menetyksestä ei saa toistaa liian korkeilla sopimuskorotuksilla. Siitä virheestä toipuminen vei Suomen taloudelta lähes vuosikymmenen, ja vasta kivulias kilpailukykysopimus korjasi tilanteen.
Myös paikallinen sopiminen voisi tuoda kaivatun piristysruiskeen Suomen heikosti kehittyneeseen tuottavuuteen. Yrityksissä tiedetään parhaiten, kuinka työ kannattaisi järjestää. On erikoinen ajatus, että keskusjohtoisesti voitaisiin sanella parhaat toimintatavat työntekijän ja työnantajan välille. Minimiehtojen varmistaminen TES-sopimusten tai lainsäädännön avulla riittää, mutta ruokatunnin kestoa ei ole järkeä sanella ylhäältä käsin.”
CHS Groupin pääomistaja, hallituksen puheenjohtaja Heikki Halmetoja: ”Työmarkkinaratkaisut ovat tärkeä osa kilpailukykyämme”
”Huolinta- ja logistiikka-ala on globaalisti hyvin kilpailtu toimiala. Tavaravirrat ja logistiikkareitit hakevat koko ajan kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa hyödyttää kaikkia suomalaisia. Logistinen kilpailukyky vaikuttaa myös siihen, mistä tuotteita kannattaa ostaa ja missä niitä valmistaa.
Työmarkkinaratkaisut ovat tärkeä osa meidän kilpailukykyämme. Parasta olisi, jos meillä olisi vakaa, hieman kilpailijamaitamme alempi kustannuskehitys. Nyt kun inflaatio näyttää kansainvälisesti kiihtyvän, on meillä pitkästä aikaa tilaisuus yhtä aikaa korottaa palkkoja maltillisesti ja parantaa kilpailukykyämme. Toivottavasti tätä tilaisuutta ei hukata.
Huolinta- ja logistiikka-ala kärsii myös työvoimapulasta, etenkin ajoneuvoyhdistelmien kuljettajien kohdalla. Britanniassa nähdään tällä hetkellä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Siellä on pulaa polttoaineista ja joistakin elintarvikkeista. EU:ssa vapaan liikkuvuuden periaatteet tulisi ulottaa nykyistä laajemmin koskemaan kuljetusalaa.
Kannan kovasti huolta Suomen logistisen kilpailukyvyn tulevaisuudesta. Koronapandemian myötä globaali logistiikka on edelleen epätasapainossa. Se on nostanut logistiikkakustannukset moninkertaisiksi pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Suomessa logistiikkakustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat johtuen pääasiassa sijainnistamme. Tästä syystä myös logistiikkakustannusten nousu vaikuttaa Suomeen kilpailijamaita enemmän. Työmarkkinakysymysten lisäksi esimerkiksi ilmastotoimissa olisi tärkeää löytää tasapaino ohjausvaikutusten ja kustannusten välillä siten, että logistiikka-alalla olisi realistiset taloudelliset mahdollisuudet siirtyä päästöttömään teknologiaan.”
Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri: ”Vastuullisesti toteutetulla neuvottelukierroksella on suuri merkitys talouden toipumisen kannalta”
“Neuvottelukierroksen alla monilla palvelualoilla toipuminen koronakriisistä on yhä kesken. Paltan edustamilla palvelualoilla liikevaihtoa on menetetty korona-aikana yhteensä noin 10 miljardia euroa. Pahiten ovat kärsineet liikenne ja logistiikka, matkailualat kuten matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, viihde ja virkistys sekä henkilökohtaiset palvelut. Toipuminen eniten kärsineillä aloilla tulee olemaan pääosin hyvin hidasta, ja alojen eritahtinen toipuminen koronasta on huomioitava neuvottelukierroksella. Sopimusalakohtaiset haasteet ovat suuria ja niihin tarttuminen edellyttää rakentavaa yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäpuolten kesken.
Neuvottelukierrokseen ja uusiin työehtosopimuksiin kohdistuvat suuret odotukset. Erityisesti tarve paikallisen sopimisen lisäämiselle ja sen toimivuuden edistämiselle on suuri. Yhdellä valtakunnallisella työehtosopimuksella ei 2020-luvulla pystytä rakentamaan kaikille yrityksille ja kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin parhaiten sopivia määräyksiä. Tarvitaan joustavuutta ja räätälöityjä ratkaisuja, joita parhaiten kyetään tunnistamaan siellä, missä työtäkin tehdään eli yrityksissä ja työpaikoilla. Pandemia on tehnyt näkyväksi sen, miten nopeasti yritysten liiketoiminta voi mullistua ulkoisista shokeista johtuen. Siksi ketterille ratkaisuille on tarvetta.
Taloudesta ollaan saatu viime aikoina positiivisia signaaleja, mutta hyvä vire ei ole pysyvää. Vastuullisesti toteutetulla työmarkkinakierroksella onkin suuri merkitys talouden toipumisen kannalta. Vientivetoinen työmarkkinamalli on toiminut teknisesti hyvin kahdella aikaisemmalla kierroksella, ja jatkossakin päänavaus ja yleinen linja tulee muodostaa vientivetoisesti.
Digitalisaatio ja datan käyttö muuttavat kaikkia aloja, myös palveluita. Yhteiskunta palveluvaltaistuu ja palvelualoille on koronakriisin aikanakin syntynyt paljon uutta liiketoimintaa. Haluamme Paltassa luoda edellytyksiä palvelualojen kilpailukyvylle ja viedä eteenpäin uusia työnteon malleja. Palvelualoille on 2000-luvulla syntynyt lähes 400 000 uutta työpaikkaa. Tavoittelemme neuvottelukierroksella sellaisia ratkaisuja, jotka luovat jatkossakin edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Suomeen.”
