Taitojen tunnistaminen kehittää osaajaa ja organisaatiota

Ihmisestä on moneen, kunhan osaaminen saadaan näkyviin. Työnantaja tekee palveluksen koko organisaatiolle tunnistamalla ihmisten taidot, ja työntekijä varmistaa urakehityksensä tuomalla potentiaalinsa esille. Vismassa juniorikonsultti Maiju Hyrkäs kasvoi nopeasti vaativiin konsulttitehtäviin päästyään kehittymään arjen työssä.

Pohjois-Euroopan suurimmassa ohjelmistotalossa henkilöstön osaamisen näkyviin tuominen ja taitojen kehittäminen on luonnollinen osa arkea ja sisällä kaikessa toiminnassa, kertoo Visma Consulting Oy:n tiedolla johtamisen liiketoimintayksikön johtaja Mikko Kontsas.

– Kehittyminen tapahtuu arjessa organisaation sisällä eri hankkeiden parissa. Projekteihin kootaan tarkoituksella sekä kokeneita että vähemmän kokeneita työntekijöitä. Jotta kehitystä tapahtuu, osan tiimistä on hyvä olla haastavassa paikassa. Silloin osaaminen kehittyy luonnostaan, hän sanoo.

”Jotta kehitystä tapahtuu, osan tiimistä on hyvä olla haastavassa paikassa. Silloin osaaminen kehittyy luonnostaan.”

Kontsaksen vetämässä yksikössä yhdistetään liiketoimintaosaamista IT-osaamiseen. Työntekijöiden tulee hallita molempia. Jos toinen alue on selvästi heikompi, sitä vahvistetaan työn ohessa. Tärkeää on tunnistaa sopiva potentiaali jo ihmisten rekrytointivaiheessa. Halu kasvaa tehtävissä ja laajentaa osaamista lupaa hyvää niin yrityksen liiketoiminnalle kuin hakijan etenemiselle.

Itsensä kehittämisen halu on urakehityksen moottori

Kun Maiju Hyrkäs, 32, kaksi ja puoli vuotta sitten päätti hakea töitä Visma Consultingista, hän tiesi olevansa tekemässä hyppyä, jossa piti vain uskoa itseensä. Hän oli opiskellut Vaasan yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan rahoitus, mutta gradu oli vielä kesken. Työkokemusta oli kertynyt 18-vuotiaasta asti, mutta se ei ollut varsinaisesti ohjelmistotalon tarpeisiin sopivaa. Pisin, useiden vuosien, kokemus oli myyntitehtävistä Gigantista. 

– Päätin tulla työhaastatteluun täysin omana itsenäni. En esittäisi kokeneempaa kuin olin enkä esittäisi ymmärtäväni tehtävistä enemmän kuin ymmärsin. Tekninen tekeminen ei ollut todellakaan vahvuuteni. Olin muutaman kurssin lukenut, mutten ollut pätevä kovan koodin kirjoittaja. Arvelin, että työnantaja saattaisi etsiä tietyn tyyppistä ihmistä ja toin esiin haluni kehittyä, Hyrkäs kertoo.

Hyrkäksellä oli Kontsaksen mukaan loistavan pääaineen lisäksi sopivalta tuntuvaa kiinnostusta tekniikkaan ja analyyttistä ratkaisukykyä. Halu oppia kertoi hakijan potentiaalista, ja myyntitehtävät kodinkoneliikkeessä antoivat valmiuksia ymmärtää Visman asiakkaiden liiketoimintaa.

– Vaikka arkinen tekeminen Vismassa on suhteellisen teknistä, on tärkeää, että tekijät ymmärtävät miksi tätä kaikkea tehdään. Toimimme asiakkaidemme liiketoimintatiedon parissa ja rakennamme ratkaisuja johtajien tietotarpeisiin. Kaupalliset korkeakoulut ja yliopistot antavat työhön pohjan, mutta hakijat eivät ole valmiita osaajia. Siksi haluamme löytää ihmisiä, jotka haluavat kehittyä työssä, Kontsas sanoo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että rekrytoinnissa syntyi hyvä ”match”. Visma arvosti uuden tulijan persoonaa ja asennetta, Hyrkäs puolestaan sitä, että tehtävien tasolle saattoi nousta tekemisen kautta.

Työ tekijäänsä opettaa

Kaikki alkoi hyvin suunnitellulla sisäänajolla. Se tarkoitti koulutusjakson lisäksi itsenäisiä harjoitustehtäviä ja etenkin kokeneemmilta osaajilta oppimista. Ensimmäinen vuosi kului juniorikonsultin tittelillä.

– Opettelin aluksi asioita koulutusjaksossa samaan aikaan aloittaneiden kanssa, mutta tulijat jaettiin melko nopeasti eri tiimeihin. Tiesin olevani tiimin pahnanpohjimmainen, mutta sain kaiken aikaa apua, ja erehtyminenkin sallittiin. Syvällinen ymmärrys asiakkaista ja hyväksi havaituista tavoista kertyy pikku hiljaa. Erittäin arvokasta oli pystyä ammentamaan asioita työkavereiden osaamisesta ja kokemuksesta. Oppia tulee huomaamatta jopa kahvipöytä- ja lounaskeskustelujen aikana, Hyrkäs on huomannut.

”Oppia tulee huomaamatta jopa kahvipöytä- ja lounaskeskustelujen aikana.”

Myös tutkimusten mukaan työelämässä jopa 70 prosenttia uuden oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu työnteon kautta: hoitamalla arkisia työtehtäviä, ratkaisemalla ongelmia, työn muuttuessa tai työtehtävästä toiseen siirtymällä. 20 prosenttia oppimisesta kertyy osaamista jakamalla, kuten seuraamalla kollegan tai esimiehen työtä, ottamalla vastaan palautetta sekä jakamalla kokemuksia ja verkostoitumalla. Vain loput 10 prosenttia työelämässä opituista uusista taidoista opitaan erilaisissa koulutustilanteissa, kuten valmennuksissa ja seminaareissa. 

Joutuisasti juniorista konsultiksi

Tehtävät tiedolla johtamisen liiketoimintayksikössä liittyvät asiakkaiden liiketoimintaa tukeviin raportointi-, analysointi-, laskenta- ja ennustamisratkaisuihin. Hyrkäs kertoo oppineensa paljon suoraan myös asiakkailta, ja tiheästi uusiutuvat työkalut kehittävät nekin osaamista.

Koska Visma on kansainvälinen yhtiö, osaamista jaetaan myös ulkomailla toimivien kollegojen kesken. Heihin Hyrkäs sai tuntumaa heti aloitettuaan, sillä Vismalla on oma juniorien graduate-ohjelma. Hän pääsi kiertämään Pohjoismaissa ja tutustumaan Vismaan suurempana organisaationa.

Juniori-sana tippui noin vuoden kuluttua Hyrkäksen tittelistä pois. Nykyisin hän on valmis kauppatieteiden maisteri ja yksi Visman pätevistä konsulteista, joka jakaa jo omaa osaamistaan muille. Ripeä kehittyminen on vienyt hänet Suomen ykkösrivin yrityksille tehtäviin vaativiin konsulttihankkeisiin.

Teksti ja kuva: Liisa Joensuu