Vuoden 2022 alusta voimaan tulevaksi aiottu uusi yhteistoimintalaki sisältää vanhan lain mukaisten velvoitteiden lisäksi myös hallintoedustusta koskevat säännökset, jotka ovat tähän asti olleet omassa laissaan.
Aiemmassa laissa säädettiin henkilöstön edustusta koskevien säännösten soveltuvan yrityksiin, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa on säännöllisesti vähintään 150. Tähän ei tule uuden lain myötä muutoksia. Hallintoedustukseen liittyvät säännökset koskevat edelleen yli 150 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Soveltamisraja poikkeaa uuden yhteistoimintalain muista osista, jotka koskevat säännöllisesti vähintään 20 työntekijää Suomessa työllistäviä yrityksiä.
Hallintoedustus uudessa yhteistoimintalaissa
Hallintoedustus on eduskunnassa olevan esityksen mukaan 1.1.2022 alkaen tarkoitettu toteutettavaksi ensisijaisesti sopimalla siitä työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi.
Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan hallintoedustus on toteutettava noudattaen lain määräämiä ehtoja. Näistä mainittakoon erityisesti hallintoedustuksen ns. laadullinen vaatimus: hallintoedustus tulee toteuttaa toimielimessä, joka käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Henkilöstön edustajan valinta muuhun kuin tämän kriteerin täyttävään toimielimeen ei siis täyttäisi lain edellytyksiä. Laadullisen kriteerin lisäys on muutos nykyisin voimassa olevaan hallintoedustuslakiin verrattuna.
Jos sopimusta ei ole, vähintään kahdella henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavalla henkilöstöryhmällä on oikeus vaatia lain mukaisen hallintoedustuksen toteuttamista. Tällöin henkilöstöllä on oikeus nimetä edustajansa ja henkilökohtaiset varaedustajat yhtiön hallintoon. Tässä tilanteessa nimitys tulee tehdä työnantajan valinnan mukaan yhtiön hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään taikka näitä vastaaviin, työnantajan liiketoimintayksiköt yhdessä kattaviin toimielimiin. Lisäksi kyseisen toimielimen tulee, kuten sopimusperusteisessa hallintoedustuksessakin, tosiasiassa käsitellä yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Sopimisperusteiseen edustukseen verrattuna vaatimus toimielimestä, johon henkilöstön edustaja valitaan on siis tiukempi lakimääräisessä edustuksessa. Onkin suositeltavaa, että hallintoedustuksesta sovitaan työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Lue lisää uudesta yhteistoimintalaista edellisestä Työ & elämä -artikkelistamme: Uuden yhteistoimintalain edessä
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
