Korkein oikeus antoi maaliskuussa päätöksen, jossa ratkaistiin, voidaanko kilpailukieltoehdon lisäksi sopia pätevästi salassapitoehdosta ja siihen liittyvästä sopimussakosta. Päätöksessä otettiin kantaa myös kyseisten ehtojen sovitteluun kohtuullisuuden perusteella.
Kilpailukieltoehdolla tarkoitetaan työsopimuksen ehtoa, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Ehto rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa sellaista toimintaa, joka kilpailee entisen työnantajan toiminnan kanssa.
Kilpailukieltoehdosta sopimista rajoitetaan työsopimuslaissa. Esimerkiksi kilpailukieltoehdon rikkomisesta muiden kuin johtotehtävissä toimivien työntekijöiden kanssa sovitun sopimussakon suuruus saa olla maksimissaan 6 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
Korkeimman oikeuden käsittelyssä olleessa tapauksessa (KKO 2022:16) työnantaja ja työntekijä olivat sopineet kilpailukieltoehdosta sekä salassapitoehdosta. Näiden rajoitusehtojen rikkomisesta osapuolet olivat sopineet sopimussakot: kilpailukiellon osalta 6 kuukauden sakon ja salassapidon osalta 12 kuukauden sakon. Sovitun salassapitoehdon mukaan työntekijä ei saanut luovuttaa, paljastaa tai hyödyntää työnantajan tai sen asiakkaiden yrityssalaisuuksia kolmannelle osapuolelle. Tämä rajoitus oli sovittu jatkuvan myös työsuhteen jälkeen.
Sovituista ehdosta huolimatta työntekijä oli perustanut kilpailevan yrityksen, johon hän oli siirtänyt työnantajan välitettävänä olleita myyntikohteita. Lisäksi työntekijä oli luovuttanut myyntitoimeksiantoihin liittyviä liikesalaisuuksia asiakkaista ja myyntikohteista kolmannelle taholle.
Salassapitoehtoa ei rinnastettu kilpailukieltoehtoon
Korkein oikeus on ratkaisussaan arvioinut, että salassapitoehdolla ja kilpailukieltoehdolla voidaan kummallakin pyrkiä suojaamaan liikesalaisuuksia kilpailijoilta. Toisaalta salassapitoehdolle nähtiin myös muita suojeltavia intressejä, mistä syystä työsuhteen jälkeinen salassapitoehto on perusteltu ja sopimusvapauden piirissä myös niissä tilanteissa, joissa on jo sovittu kilpailukieltoehdosta. Vaikka salassapitoehto käytännössä rajoittaisi työntekijän toimintamahdollisuuksia esimerkiksi oman yrityksen edistämisessä, ei salassapitoehtoa tulisi silti rinnastaa kilpailukieltoehtoon, jos salassapitoehto ei suoraan rajoita työntekijän oikeutta hyödyntää ammattitaitoaan samalla alalla.
Korkein oikeus katsoi, ettei kyseisessä tapauksessa salassapitoehto rajoittanut työntekijän oikeutta tehdä työsopimusta kilpailevan yhtiön kanssa eikä se rajoittanut työntekijän ammattitaidon käyttämistä. Sitä ei tullut rinnastaa siis kilpailukieltoehtoon, eikä ehtoon tullut soveltaa lain mukaisia kilpailukieltoon liittyviä rajoituksia. Korkeimman oikeuden mukaan tässä arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota sovitun salassapitoehdon sisältöön ja tosiasialliseen vaikutukseen.
Salassapitosopimuksen sopimussakko kohtuullistettiin puoleen
Työsopimuslain mukaan työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella, mikäli sen soveltaminen olisi kohtuutonta.
Tapauksessa KKO 2022:16 korkein oikeus on ottanut huomioon kokonaistilanteen – on toisaalta huomioitu jo kilpailukieltoehdon rikkomisen kautta tullut 6 kuukauden sopimussakko, mutta toisaalta myös nähty työntekijän tietoinen valmistelu ja suunnitelma kilpailevasta toiminnasta, johon salassapitoehdon rikkominen on liittynyt. Salassapitoehdon sopimussakkoa on alemmissa oikeusasteissa kohtuullistettu puolella ja korkein oikeus katsoi, ettei isommalle kohtuullistamiselle ollut perusteita. Salassapitoehtoa ei voitu pitää myöskään kohtuuttomana. Näin ollen työntekijä tuomittiin kilpailukieltoehdon rikkomisen lisäksi myös salassapitoehdon rikkomisesta maksamaan 6 kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko.
Kilpailukieltosääntely muuttui vuoden 2022 alussa
Vuoden 2022 alusta lukien kilpailukieltoa koskeva sääntely muuttui siten, että sovittu työsuhteen jälkeinen kilpailukielto tuli korvattavaksi kilpailukiellon kestosta riippumatta. Työnantajien kannattaa työsopimusehtoja laatiessaan pohtia, tuleeko suojattavissa oleva intressi täytetyksi salassapitoehdon kautta vai onko kilpailukieltoehdon sopiminen yrityksen kannalta tarpeen.
Lue myös aiempi artikkelimme: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2022
Korkeimman oikeuden päätös KKO 2022:16
