Tuleva kesä ja vuosilomat lähestyvät. Muistinvirkistykseksi kokosimme työnantajille perustietoa vuosilomista ja yleisimmistä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Muista tarkistaa myös sovellettavan työehtosopimuksen määräykset – työehtosopimukseen on voitu kirjata tarkentavia määräyksiä vuosilomasta sopimiseen!
Paljonko työntekijälle kertyy vuosilomaa?
Jos työntekijä on työskennellyt 31.3. tarkasteltuna keskeytymättä yli vuoden, kertyy hänelle 2,5 päivää vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli maksimissaan 30 päivää. Jos taas työskentelyä on kertynyt alle vuoden 31.3. tarkasteltuna, on kertymä kaksi päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.
Lomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. välinen ajanjakso. Jotta työntekijä ansaitsee lomanmääräytymiskuukaudelta vuosilomaa, on hänelle tullut kertyä 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää kalenterikuukauden aikana.
Jos työsopimuksella sovittu työpäivien tai tuntien määrä on jo itsessään niin alhainen, ettei 14 päivää koskaan täyttyisi, sovelletaan silloin 35 tunnin ansaintasääntöä. Silloin vuosilomien kertymiseksi riittää, että työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia lomanmääräytymiskuukauden aikana.
Miten vuosilomat annetaan?
Ennen vuosiloman sijoittamista työntekijälle tulee antaa mahdollisuus esittää toiveita loman ajankohdasta. Toiveet tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida. Muistathan, että työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti vuosilomaa määrätessään.
Viime kädessä työnantaja päättää vuosiloman pitoajankohdan lain asettamissa rajoissa. Työnantajan tulee sijoittaa 24 päivää lomasta lomakaudelle eli 2.5.–30.9. väliselle ajalle. Loma on annettava lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena. Lomasta 12 päivää ylittävä osa voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Loput lomapäivät (talviloma) on annettava kesälomakauden ulkopuolella tai sopien siirrettavä myöhemmin pidettäväksi.
Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Miten ilmoitan vuosilomista?
Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos
kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista, tulee loman aloittamisesta ilmoittaa kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Voiko vuosilomia sopia pidettäväksi myöhemmin?
Huolehdi lähtökohtaisesti siitä, että kertyneet vuosilomat tulevat pidettäväksi, sillä vuosilomien sijoittaminen on työnantajan vastuulla. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vuosilomien säästämisestä tai niiden pitämisestä mahdollisesti myöhemmin lain asettamissa rajoissa.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia vuosilomista esimerkiksi seuraavasti:
- Vuosiloma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
- 12 arkipäivää ylittävä lomanosa pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Esimerkiksi 30 päivän lomakertymästä voisi sopia 18 päivää pidettäväksi 30.9.2024 mennessä.
- Työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävä vuosiloman osa pidetään lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
- 18 päivää ylittävä osa vuosilomasta säästettäväksi myöhempään ajankohtaan.
Mitä työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta?
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Vuosilomapalkka lasketaan eri tavoin riippuen sovellettavasta ansaintasäännöstä ja palkkausmuodosta. Luontoisedut on annettava vuosiloman aikana vähentämättöminä. Sellaiset luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, tulee korvata rahalla. Lomapalkan maksamisen yhteydessä työnantajan tulee antaa laskelma, josta käy ilmi lomapalkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Työnantajan on lisäksi pidettävä vuosilomakirjanpitoa.
Monissa työehtosopimuksissa on lisäksi määräyksiä lomarahan maksamisesta ja sen maksuajankohdasta.
Mitä jos työntekijä sairastuu ennen lomaa tai sen aikana?
Työntekijän on mahdollista pyytää vuosiloman siirtoa lomajakson myöhemmälle ajankohdalle, jos hän on ennen vuosilomansa alkamista esimerkiksi sairauden johdosta työkyvytön.
Jos työntekijä sairastuu kesken vuosiloman, on työntekijällä vuosiloman siirto-oikeus vasta ns. omavastuupäivien jälkeen. Työntekijä voi siis pyynnöstä saada tällöin siirretyksi lomasta kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivien vähentäminen ei saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Työntekijä ei voi oma-aloitteisesti jatkaa lomaa sairausaikaa vastaavalla määrällä, vaan työnantaja määrää uuden loma-ajankohdan. Työntekijän tulisi esittää siirtopyyntö ja selvitys työkyvyttömyydestään viivytyksettä, vaikka hänellä olisikin tiedossa, että omavastuupäivät otetaan huomioon.
Oikeutta loman siirtämiseen ei ole kuitenkaan silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
