VTT: Robotti palveluna säästää luonnonvaroja ja luo turvallisempaa työtä ihmisille

Robottiliiketoiminnan kehittäminen edistää myös vastuullisuutta monella tavalla, tietää Research Team Leader Taru Hakanen VTT:stä. Robottiliiketoimintaa ja -innovaatioita kehittämällä voidaan muun muassa säästää luonnonvaroja, parantaa työturvallisuutta ja tehdä työstä mielekkäämpää.

Taru Hakanen vetää VTT:n ja kymmenen yrityksen yhteistä, Business Finlandin rahoittamaa hanketta, joka selvittää erilaisten B2B-palvelurobottien liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelurobotteja on käytössä jo monissa tehtävissä, muun muassa ammattisiivouksessa, vartiointitehtävissä ja sisälogistiikassa esimerkiksi tehtaissa.

Nykyroboteissa käyttöaste jää kuitenkin alhaiseksi, sillä robotit tekevät tyypillisesti vain yhtä tehtävää, Hakanen kertoo.

– VTT:n hankkeessa kartoitamme, miten palvelurobotit saadaan tulevaisuudessa täyteen käyttöön. Yksi ja sama robotti voi esimerkiksi kuljettaa kauppakeskuksessa päivällä ostoksia ja vartioida keskuksen tiloja yöllä. Kun käyttöastetta saadaan ylös, resurssit ovat tehokkaassa käytössä ja ympäristöä ja ilmastoa säästyy, Hakanen kertoo.

Hankkeessa on mukana muun muassa palveluyritys Telia, jonka 5G-robotti Taika toimi kesällä Mall of Tripla -kauppakeskuksessa ruokalähettinä ja auttamassa kävijäkokemuksen parantamisessa tekemällä havaintoja ruuhkista. VTT tekee kehitystyötä myös oman SPOT-robottikoiransa avulla. Robottikoira toimii tutkimusalustana, jolla uusia sovellutusmahdollisuuksia kartoitetaan.

– Tähän asti robotiikka on ollut pitkälti puhdasta konekauppaa. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin palvelullistuminen. Palveluja laskutetaan kuten palveluja on laskutettu tähänkin asti kuljetuksissa, vartioinnissa ja siivouksessa. Ero on vain siinä, että palvelu on kokonaan tai osittain robottien toteuttamaa. Robotit voivat olla monen yrityksen yhteiskäytössä useissa erilaisissa tehtävissä, yhden operaattorin tarjoamana. Voidaan puhua jopa eräänlaisesta jakamistalouden mallista. Kyseessä on iso liiketoimintamallin muutos robotiikan kentällä, ja näitä mahdollisuuksia myös VTT:ssä selvitämme yhdessä alan johtavien yritysten kanssa.

Turvallisempaa ja kiinnostavampaa työtä

Yksi vastuullisuusnäkökulma uusissa robotti-innovaatioissa on mielekkäämmän ihmistyön mahdollistaminen ja työturvallisuusriskien entistä parempi minimoiminen useissa erilaisissa tehtävissä.

Robotti voidaan esimerkiksi lähettää edeltä tarkastamaan tilanne vaikkapa juuri louhitussa kaivostunnelissa tai kemikaalivuotoa epäiltäessä. Tavarakuljetusten sähköistyminen edistää ilmastotavoitteita. Korona-aikaan palvelurobotit ovat auttaneet välttämään ihmiskontakteja, ja niitä on käytetty muun muassa asiakasneuvonnassa ja tilojen desinfioinnissa.

Joskus keskusteluissa kaikuu myös pelkoja siitä, että robottien myötä työpaikat katoavat. Hakasen mukaan vastaanotto työntekijöiltä on kuitenkin useimmiten hyvin positiivinen.

– Nykyään ymmärretään, että töitä kyllä riittää, ne vain jaetaan uudella tavalla. Enemmän nähdään niin, että robotti on hyödyllinen apulainen omassa työssä. Lisäksi moni ala kärsii työvoimapulasta.

Jopa 30 prosentin kasvuvauhti maailmalla

Robottiliiketoiminta kasvaa maailmalla nopeaa tahtia ja tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille innovaatiolle ja osaamiselle. Ammattikäyttöisten robottien myynti on kasvanut viime vuosina 20-30 prosentin vuosivauhtia maailmalla.

Taru Hakasen kolme vastuullisuusnäkökulmaa robotiikkaan palveluna:

• Palvelullistuminen ja jakamistalous. Robotti palveluna -liiketoiminnassa samaa robottia voidaan käyttää useisiin eri tehtäviin saman katon alla toimivissa yrityksissä. Robottien käyttöaste kasvaa ja rahaa ja luonnonvaroja säästyy, kun jokainen yritys ei osta omaa robottia.
• Turvallisuus. Robotteja käytetään yhä useammin minimoimaan työturvallisuusriskejä.
• Työn mielekkyys. Robotit ovat ihmisten apuna etenkin yksitoikkoisten tehtävien tekemisessä, jotta työntekijöillä jää enemmän aikaa muuhun.