Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.
Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.
Vuosi sitten Suomen tuottavuuskehitys näytti harppaavaan kovaan kasvuun. Syynä ei kuitenkaan ollut muutos pitkän aikavälin kehityksessä vaan hetkellinen spurtti. Nyt tuottavuuden trendi on kääntynyt lähes vaakatasoon, eikä helpotusta hitaan kasvun aikaan ole näköpiirissä.
Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.
Kannattaako yhteiskunnalliseen keskustelutapahtuma SuomiAreenaan osallistua?
Perjantain uutisista sai sen kuvan, ettei työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta tarvitsisikaan olla huolissaan. Väitteelle ei kuitenkaan ole näyttöä. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan. Työmarkkinoiden dynamiikkaa on siis parannettava.
Ruotsissa on voimassa lähes 700 työehtosopimusta. Naapurissakin kollektiivisopimuksilla on siis vahva asema työehtoja määrättäessä. Yksi asia kuitenkin erottaa maat selkeästi toisistaan, nimittäin yleiskorotukset.
ETLA:n jo eläkkeelle jäänyt johtaja Pekka Ylä-Anttila piirsi erääseen tilaisuuteen viisi vuotta sitten kuvan, jota käytän mielelläni edelleen. Se on hyvä kuva, sillä se herättää kaikki - myös laskentatoimen asiantuntijat.
Tiedolla johtaminen on tällä hetkellä kovasti esillä niin yrityksissä kuin yhteiskunnassa kokonaisuutena. Ilmiöstä on tullut eräänlainen uusi –ismi, näkökulma johtamiseen. Samalla termin sisällöstä on varmaan yhtä monta käsitystä kuin on käsittäjääkin.
