13.01.2022 -

Aluevaaleista tehokkuutta palveluhankintoihin

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. Varsinainen vaalipäivä koittaa 23.1., ja aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuun alusta.

Uusien hyvinvointialueiden vastuulle siis siirtyy sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Ne ovat myös itsehallinnollisia alueita toisin kuin esimerkiksi kuntayhtymät, ja hyvinvointialueet vertautuvat siten kuntiin.

Hyvinvointialueilla tehdään isoja periaatteellisia linjauksia heti kauden alussa. Valtuustojen vastuulla on päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta. Tämän strategian ja sen toimeenpanon merkitys on erityisen suuri. Ne toimintamallit ja rakenteet erilaisine palveluntuottamistapoineen, mitkä niin sanotusti puhtaalta pöydältä alkuvaiheessa rakennetaan, jäävät helposti pitkäaikaisiksi.

On selvää ja perusteltuakin, että julkinen keskustelu vaalien alla keskittyy hyvin vahvasti sote-palveluiden ja pelastustoimen tasoon, laatuun ja rahoitukseen. Vaalien jälkeen valituilla valtuutetuilla on kuitenkin suuri vastuu myös siitä, että hyvinvointialueen toiminnot järjestetään kaikkinensa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Hyvinvointialueet tulevat olemaan suuri julkisten hankintojen tekijä. Hankintoja tullaan tekemään esimerkiksi tiloihin, hallintoon ja kehittämiseen, materiaaleihin, tietojärjestelmiin ja monenlaisiin tukipalveluihin liittyen.

Ensiarvoisen tärkeää on, että näitä hankintoja tehdään mahdollisimman tehokkaasti, alueen sekä koko Suomen tuottavuutta tukien. Näin turvataan myös resurssien parempi riittävyys varsinaisten ydinpalvelujen tuottamiseen ja hankkimiseen.

Ensiarvoisen tärkeää on, että hyvinvointialueiden hankintoja tehdään mahdollisimman tehokkaasti, alueen sekä koko Suomen tuottavuutta tukien.

Uusien valtuutettujen onkin syytä olla hereillä, kun hyvinvointialueilla tehdään linjauksia siitä, mitä tuotetaan alueen toimesta itse ja mitä hankitaan sen ulkopuolelta. Oman alueen ja laajemmin koko Suomenkin elinkeinoelämän tarjontaa tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti ja avata palvelujen tuottamista niin ydinpalveluista aina pienimpiin tukipalveluihin eri alojen yrityksille.

Mitä laajemmin hankintoja tehdään ulkopuolelta, sitä paremmin myös edistetään koronasta rajustikin kärsineiden yksityisten palvelualojen elpymistä, kasvua ja kykyä työllistää.

Tämä vaatii toki myös panostamista hyvinvointialueen hankintatoimen organisointiin. Hyvin tehdyt julkiset hankinnat turvaavat niiden toteutumisen laadukkaasti ja tehokkaasti.

Kilpailun mukanaan tuomia etuja on mahdoton kiistää. Siksi hyvinvointialueiden tulee hyödyntää sen tuomat edut heti alusta alkaen. Nyt valittavilla päättäjillä on tässä iso vastuu. Vaikka aikapaine saattaa olla suurikin, niin kaikessa tekemisessä on syytä pohtia, tuleeko juuri kyseinen palvelu tuottaa hyvinvointialueella itse, vai voisiko sen avata yrityksille kilpailuttamisen kautta. Jos vastaus on jälkimmäinen, niin siihen on myös syytä tarttua.

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Yksikön johtaja, vt. viestintäjohtaja

tatu.rauhamaki@palta.fi

Tältä kirjoittajalta myös