Alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, mutta myös velkakurimuksen taittamiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi, Suomen on otettava digitaaliset julkiset palvelut käyttöön täysimääräisesti, Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen kirjoittaa Lapin Kansassa 18.3. julkaistussa kirjoituksessa.
Kuluneella hallituskaudella aluehallintoa on uudistettu perusteellisesti. Uudet hyvinvointialueet astuivat vuoden alusta toimintaan. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät puolestaan kuntien järjestämisvastuulle 2025 alusta lähtien. Uudistusten onnistumisesta tai niiden taloudellisista vaikutuksista ei ole vielä tässä vaiheessa selkeää kuvaa.
Joka tapauksessa valtion velvollisuus on huolehtia, että julkiset palvelut ovat saatavilla, oli sitten kyse kaupunkilaisesta tai maaseudulla asuvasta. Tässä eri alueilla toimiville yrityksille tärkeässä roolissa ovat digitaaliset julkiset asiointipalvelut – etenkin pitkien etäisyyksien seuduilla – sillä ne voivat olla samanlaisina käytössä kaikille asuin- ja toimipaikasta riippumatta. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että jokainen alue tai kunta rakentaa omanlaisensa ratkaisun esimerkiksi erilaisten lupien myöntämiseen yrityksille. Palvelutason ei tulisi vaihdella alueesta toiseen.
Alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, mutta myös velkakurimuksen taittamiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi, Suomen on otettava digitaaliset julkiset palvelut käyttöön täysimääräisesti. Tämä koskee niin kansalaisten kuin yritysten ja yhteisöjen palveluita.
Teknologia mahdollistaa jo nyt palveluiden käyttämisen mobiilisti missä vain älylaitteilla, mutta palveluntarjontaa ei ole aina olemassa. Esimerkiksi yrityksille ja yhteisöille tarkoitetuista julkisista palveluista osa on edelleen saatavissa ainoastaan käynti- tai paperiasiointina, eivätkä sähköiset palvelut myöskään aina täytä lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia.
Julkisten palveluiden digikehityksessä meille näyttää mallia esimerkiksi Ukraina. Maassa käytössä olevan Dija-sovelluksen myötä taskussa kulkevat mukana kaikki kansalaisten viranomaisdokumentit, kuten ajokortit tai lasten syntymätodistukset. Lisäksi sovelluksella voi hoitaa vaikkapa auton rekisteröinnin ja siihen liittyvät veromaksut sekä paljon muita palveluita, kuten terveydenhuollon ajanvarauksen. Sovelluksella on jo yli 18 miljoonaa käyttäjää eli noin puolet Ukrainan väestöstä.
Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus toki edellyttää, että palvelua on saatavilla myös silloin, kun kansalainen ei kykene käyttämään älylaitteita. Toisaalta tiedetään, että noin 3,7 miljoonaa suomalaista asioi jossakin sähköisessä palvelussa, joten kyvykkyyttä siirtyä digipalveluiden laajempaan käyttöön on. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että meillä Suomessakin on käytössä ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset palvelut mahdollisimman kattavasti.
Tuottavuus kasvuun digitalisaatiolla = Palvelus Suomelle
Käynnistetään hallituskaudella 2023-2027 ohjelma digitaalisten viranomaispalvelujen kehittämiseksi, tavoitteina korkea automaatioaste, avoimet tietorajapinnat ja julkisten toimijoiden parempi keskinäinen yhteistyö.
Tutustu digitavoitteisiimme seuraavalle hallituskaudelle
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
