Koronaviruskriisi on pakottanut ottamaan vauhditetusti käyttöön digitaalisia toimintamalleja yhteiskunnan eri sektoreilla. Pandemiasta seurannut digiloikka tuli pyytämättä ja yllättäen, mutta suomalaiset ovat selviytyneet uudesta tilanteesta varsin kunniakkaasti, bloggaa elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen.

Miten uusia toimintamalleja ja ratkaisuja voidaan vakiinnuttaa kriisin jälkeiseen aikaan ja osaksi pidemmän aikavälin jälleenrakennusta? Näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä eri sektoreiden edustuksella liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin -työryhmässä, jossa Palta oli myös edustettuna.

Työryhmän työskentelystä syntyi yli 40 toimenpide-ehdotusta, joilla tähdätään yhteiskunnan eri sektoreiden digiratkaisujen vakiinnuttamiseen. Kärkitoimenpiteiksi työryhmän raporttiin nostettiin kuusi kokonaisuutta:

  1. Reaaliaikatalous – toteutetaan digitaalisen talousdatan saatavuuden tarvitsemat rakenteet, toimintamallit ja palvelut.
  2. Digitaalisen datan hyödynnettävyyden lisääminen keinoälyn avulla.
  3. Digitaalisen datan perusrakenteet (data-avaruudet) – yhteiskunnan tietovarantojen yhteentoimivuuden, saatavuuden ja uudelleen hyödyntämisen lisäämiseksi.
  4. Digitaalisen yhteiskunnan toimintavarmuuden ja luottamuksen vahvistaminen – sisäänrakennettu tietoturva.
  5. Arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen palvelumarkkinoiden digiloikan vauhdittamiseksi.
  6. Datatalous- ja tietopolitiikan koordinaation vahvistaminen.

Useimmat toimenpide-ehdotuksista eivät sinänsä ole uusia, mutta kriisin ja sen jälkihoidon tarpeiden osalta entistä ajankohtaisempia. Niiden etenemisen vauhdittaminen on ehdottomasti tarpeen.

Esimerkiksi talousdatan digitalisoinnilla ja reaaliaikaistamisella parannetaan niin yritysten, kansalaisten kuin julkisen sektorin digitaalista kyvykkyyttä. Konkreettisimpana toimena on etenemässä sähköinen kuitti, jonka laaja käyttöönotto toisi merkittävät säästöt laskuja ja kuitteja käsitteleville organisaatioille. Paperikuiteista luopumisella olisi myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Konkreettinen toimi olisi myös verotuksen tuominen kunnolla digiaikaan.

Konkreettinen toimi olisi myös verotuksen tuominen kunnolla digiaikaan. Tarkoitus on selvittää mahdollisuudet yhtenäistää elämys-, viihde-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden alv-verokannat riippumatta siitä, tarjotaanko palvelua paikan päällä vai digitaalisessa muodossa verkkolähetyksenä tai tallenteena. Esimerkiksi liikuntapalveluiden verokanta (10%) on eri, jos palvelua tarjotaan paikan päällä tai live-streaminä, kuin jos sitä tarjotaan verkossa tallenteena (silloin 24%).

Osa ratkaisuista voitaisiin tehdä heti kansallisesti. Osassa alv-kysymyksissä Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan EU-direktiivin muuttamiseen, mikä on tietenkin hidas tie, mutta Suomi voisi hyvin tässä profiloitua EU:ssa.

Raportti on erinomainen kuvaus ja koonti koronakriisin vaikutuksista eri sektoreille digitalisaation näkökulmasta, mutta onnistumisen ratkaisee luonnollisesti toimeenpano. Digitalisaatioon ja datatalouteen liittyvä lainsäädäntö ja resurssit ovat hajautuneet eri ministeriöihin, mikä usein hidastaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Siksi onkin keskeistä, että datatalouden ja tietopolitiikan koordinaatiota vahvistetaan niin, että valtioneuvosto voisi toimia ketterämmin toimeenpanon osalta.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM