Palveluviennin merkitys Suomelle kasvaa koko ajan ja palveluja vievät kaikkien toimialojen kaiken kokoiset yritykset. Palveluviennissä onkin potentiaalia kasvaa viennin uudeksi kivijalaksi.
Suomen palveluvienti on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Palveluviennin osuus koko Suomen viennistä on lähes kolmannes. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vielä tätäkin suurempi. Palveluvienti oli myös talouden taantumavuosina vakaampaa kuin tavaravienti ja kasvoi läpi suhdanteiden.
Palveluviennin pääraaka-aine on osaaminen.
On selvää, että talouden megatrendit kasvattavat palveluvientiä jatkossakin ja palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Erityisen nopeaa muutos on kehittyneissä talouksissa.
Palvelutalouden nousu ei liitykään vain palvelusektoriin ja palveluiden kasvuun vaan arvonluontiin ylipäänsä. Vielä 1970-luvulla kaikki tuotannon osat olivat lähes yhtä tavoiteltavia. 2000-luvulla voitot syntyvät ennen kaikkea tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa.
Palveluviennin pääraaka-aine on osaaminen ja sen korkeasta tasosta meidän on Suomessa huolehdittava. Tämä tulee vaatimaan maan tulevalta hallitukselta panostuksia niin koulutukseen ja erityisesti jatkuvan oppimisen edellytyksiin kuin myös TKI-investointien sekä kasvattamista että kohdentamista.
Edellisen hallituksen asettama 4% tavoite TKI-investoinneille vuoteen 2030 mennessä on nähtävä minimitavoitteeksi, jolla taataan suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan kyky erottautua kansainvälisessä kilpailussa. Tähän pääsemiseksi on tärkeää, että yrityksille luodaan sekä kannustimet että edellytykset panostaa TKI-intensiiviseen toimintaan ja tulosten kaupallistamiseen.
Katse maailmalle ja panostuksia EU:n sisämarkkinoihin
Palveluvienti tarjoaa merkittävän kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Digitalisaatio on palvelujen avain kansainvälisille markkinoille. Palveluyrityksillä oli ennen digitalisaation luomia mahdollisuuksia vain rajoitetut mahdollisuudet osallistua maailman markkinoille.
Jotta potentiaali olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä, on syytä suunnata katse myös lähelle eli Eurooppaan. Euroopan unionin sisämarkkinat ovat vielä varsin kehittymättömät. Niiden tehostaminen tulee nostaa keskeiseksi painopisteeksi niin uuden komission työohjelmassa kuin heinäkuussa alkavan Suomen puheenjohtajakauden työlistalla.
Suomen pitää myös olla etunenässä rakentamassa uutta Horizon Europe -puiteohjelmaa ja huolehtia, että se luo edellytykset suomalaisille yrityksille osallistua uusien tiede- ja tutkimusvetoisten liiketoimintojen rakentamiseen.
Me haluamme, että seuraava hallitus tekee palveluyritysten kannalta oikeita asioita edistäessään digitalisaatiota ja palveluvientiä. Tähän tarjoamme Paltassa luonnollisesti myös kaiken mahdollisen avun, mitä voimme antaa. Kootut viestimme tulevalle hallitukselle löydät täältä.
Kirjoittaja on VTT:n toimitusjohtaja, Paltan hallituksen puheenjohtaja Antti Vasara.
