Palveluekosysteemejä kehittämällä voidaan kasvattaa myös tuottavuutta ja vientiä, Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen bloggaa.
Ekosysteemi on tuttu termi biologeille, mutta sitä on käytetty myös 90-luvulta lähtien kuvamaan liiketoimintaa yritysverkostoissa. Usein esimerkkinä on käytetty Applen tuotteiden, palveluiden, sekä sovellus- ja sisältökaupan ympärille muodostunutta ekosysteemiä, joka tarjoaa kuluttajille saumattoman käyttäjäkokemuksen ja parempia palveluita.
Yksinkertaistettuna ekosysteemi tarkoittaa verkostoa, jossa eri osapuolet tuottavat itsenäisesti jotakin osaratkaisua. Yhdessä nämä ratkaisut vastaavat asiakastarpeeseen tavalla, jolla ekosysteemin yritykset eivät välttämättä yksin pystyisi vastaamaan.
Ekosysteemi voi saavuttaa uutta liiketoimintaa esimerkiksi palveluiden räätälöinnillä, yhteismarkkinoinnilla sekä osaamista tai dataa tehokkaasti hyödyntämällä.
Esimerkiksi matkailu voidaan nähdä ekosysteeminä, jossa on henkilöliikenteen toimijoita, majoitusta, ravintoloita, kauppaa, kulttuuri- ja viihdepalveluita sekä se kuuluisa husky-ajelu turisteille. Lentolippu, majoitus ja mahdollisesti muitakin palveluita varataan matkatoimistosta tai globaalilta matkanvarausalustalta.
Kaikki edellä mainitut voivat toimia itsenäisinä toimijoina, mutta kun kokonaisuuden kääntää asiakkaan eli turistin vinkkeliin, ekosysteemi voi saavuttaa uutta liiketoimintaa tai kannattavuutta esimerkiksi palveluiden räätälöinnillä, yhteismarkkinoinnilla sekä osaamista tai dataa tehokkaasti hyödyntämällä.
Tuottavuutta ja vientiä ekosysteemien kehittymisellä
Haasteeksi Suomessa on muodostunut heikko tuottavuuskehitys yksityisellä palvelusektorilla. Esimerkiksi Ruotsissa on tehty merkittävä BKT:n kasvuhyppäys finanssikriisin jälkeen yksityisissä palveluissa, kun Suomessa mennyttä vuosikymmentä voidaan kutsua menetetyksi vuosikymmeneksi. On kuitenkin tärkeä huomioida, että Suomen bruttoviennin arvosta kolmannes tulee palveluviennistä. 2000-luvulla palveluvienti on yli nelinkertaistunut, ja Suomen viennin kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluviennistä. Palveluviennistä jää myös Suomeen enemmän arvonlisää kuin tavaraviennistä.
Globalisaation ja digitaalisten ratkaisujen leviämisen myötä palvelut ovat myös yhä enemmän kansainvälisen kilpailun alla. Siten myös kotimarkkinoilla toimivan palvelusektorin on pysyttävä kilpailukykyisenä globaalistikin.
Edellä mainitut haasteet osoittavat, että kasvua, kannattavuutta ja tuottavuutta on haettava yhä enemmän ratkaisuista, joilla asiakkaille voidaan tuottaa arvonlisää asiakaslähtöisesti eri yritysten osaamista hyödyntäen. Tähtäimenä tulee olla tuottavuuden parantaminen sekä uuden palveluviennin synnyttäminen. Tässä avainroolissa voivat olla palvelutalouden ekosysteemit.
Palta on käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen avulla hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää palveluliiketoimintaan liittyviä ekosysteemejä.
Hallituksen puoliväliriihessä päätökset TKI-lisäinvestoinneista jäivät puuttumaan, eivätkä Suomen kestävän kasvun ohjelman eli EU:n elpymispaketin painotuksetkaan näytä tukevan palvelusektorin kilpailukyvyn parantamista. On kuitenkin keskeistä, että julkista TKI-rahoitusta ohjattaisiin yrityksille palvelutalouden kasvun vahvistamiseksi.
Palta onkin käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen avulla hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää palveluliiketoimintaan liittyviä ekosysteemejä. Haluamme olla tiiviisti mukana rakentamassa uusia ekosysteemejä, jotka vauhdittavat yritysten investointeja ja uudistumista.
Hankkeen ensimmäinen, keväällä tuotettava osio pyrkii luomaan kartan ja kuvauksen palvelualojen ekosysteemien nykytilasta, oli kyse sitten varhaisemmassa vaiheessa olevista innovaatioekosysteemeistä, tai jo stabiileista liiketoimintaekosysteemeistä. Toisessa vaiheessa pyrimme keskittymään tuottavuuden ja kasvun kannalta merkittävimpien ekosysteemien tarkasteluun sekä toiminnan kehittämisen kannalta tarvittavan fasilitoinnin tai muiden toimenpiteiden käynnistämiseen.
Ekosysteemityötä jatketaan myös hankkeen päättymisen jälkeen osana Paltan strategian tavoitteita. Digitaalisuus ja digitaaliset alustat ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin ekosysteemien kehityksessä ja se on luonut myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tarjota ja kehittää uusia palveluita. Tässä kehityksessä suomalaisen palveluliiketoiminnan on oltava hereillä.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
