Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toiminut fossiilittoman liikenteen työryhmä julkaisi tänään raporttinsa siitä, millä keinoilla päästöjen puolittamistavoite saavutetaan. Loppuraportti sisältää paljon hyviä toimenpiteitä, mutta lisäselvityksiä tarvitaan. Kaikkien päästövähennyskeinojen vaikutuksia ei ole esimerkiksi arvioitu.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) johdolla toiminut fossiilittoman liikenteen työryhmä julkaisi tänään 27.10. raporttinsa siitä, millä keinoilla päästöjen puolittamistavoite saavutetaan tehokkaasti ja pääministeri Sanna Marinin hallituksen toivomalla tavalla, eli sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Sidosryhmistä sekä liikennealan ilmastoasiantuntijoista koostuneen työryhmän raportti koostuu neljästä osasta: vaihtoehtoiset käyttövoimat, liikennevälineiden energiatehokkuus, liikennejärjestelmän energiatehokkuus sekä liikenteen hinnoittelu ja verot. Suosituksia päästöjen vähentämiseksi annetaan kotimaan tie-, raide-, meri- ja sisävesiliikenteen sekä lentoliikenteen päästövähennystoimista, mutta fossiilittoman liikenteen työryhmä on keskittynyt etenkin tieliikenteeseen, jonka osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.

Kuvassa kuvattu samat LVM:n työryhmän esittelemät keinot kuin blogissa ja LVM:n raportissa.

Kuva: Arvioidut toimenpiteet liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: LVM.)

Työryhmän loppuraportti ei ollut yksimielinen – kaikkia päästövähennyskeinoja ei ole arvioitu

Loppuraportti sisältää paljon hyviä toimenpiteitä, kuten raskaan kaluston energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen, tavarankuljetusten ja logistiikan tehostaminen digitalisaation ja automaation keinoin, raideliikenteen sähköistämisen jatkaminen sekä jakeluvelvoitelain kehittäminen. Useita esitetyistä toimenpiteistä esitämme myös Paltan ja kuuden muun liikenne- ja logistiikka-alan toimijan yhteisessä vähähiilisyystiekartassa.

LVM:n työryhmän loppuraportti ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan useampi työhön osallistunut taho jätti loppuraporttiin tai sen perusteella tehtyihin vaikutusarvioihin eriävän mielipiteen tai raportin suosituksia täydentäviä mielipiteitä. Aikaisempien tutkimusten ja esimerkiksi toimialan yhteisen vähähiilisyystiekartan perusteella Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ilman liikenteen ja logistiikan kustannustason nostoa.

Useiden toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan tai otettu huomioon, vaikka niistä syntyy aiempien tutkimusten sekä liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilisyystiekartan mukaan merkittäviä päästövähenemiä.

LVM:n fossiilittoman liikenteen taustaselvityksissä suoritettuihin laskennallisiin vaikutusten arviointeihin on viety vain osa fossiilittoman liikenteen työryhmän työssä käsitellyistä toimenpiteistä. Useiden toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan tai otettu huomioon, vaikka niistä syntyy aiempien tutkimusten sekä liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilisyystiekartan mukaan merkittäviä päästövähenemiä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi liikennejärjestelmän ja liikennepalveluiden kehittämiseen ja digitalisaatioon liittyvät muutokset.  Muun muassa tästä syystä osa työryhmän jäsenistä jätti loppuraporttiin vaikutusten arvioinneista eriävän mielipiteen.

Lisäpohdintaa vaaditaan ennen poliittisia päätöksiä

Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu jatkuu LVM:ssä virkamiestyönä ja varsinainen fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnos tulee lausuntokierrokselle alkuvuonna 2021.

Jotta poliittisilla päättäjillä on paremmat mahdollisuudet arvioida fossiilittoman liikenteen tiekartan perusteella tarvittavia päästövähennysratkaisuja, ainakin seuraaviin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota LVM:n jatkovalmistelussa ennen poliittisia päätöksiä:

  • Päästövähennysten keinovalikoimaan ja päästövaikutusten arviointiin tulisi nostaa laajemmin liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämistä ja digitalisaatioon liittyviä toimenpiteitä. Kaikkia keinoja tarvitaan.
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa aineistoilla, jotka perustuvat aikaisempiin liikennealan tutkimusten tuloksiin. Ainoastaan tätä tiekarttaa varten tehtyihin erillistutkimuksiin ei tulisi nojautua, sillä niissä käytetyt laskennalliset menetelmät eivät kaikilta osin sovellu tarkasteltujen keinojen arviontiin.
  • Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpidelinjausten tulisi ohjata Liikenne 12 -ohjelmaa sekä liikenteen verotusta uudistavan työryhmän työtä, koska kaikilla kolmella työllä on vaikutusta liikenteen päästövähennyksiin.
  • Vaikutusten arviointia tulisi ehdottomasti laajentaa kattamaan vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen logistiselle kilpailukyvylle. Ilman tätä ei päättäjillä ole perusteita tehdä ratkaisuja.

Kirjoittaja on Paltan logistiikan toimialapäällikkö. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

VT

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

Petri Laitinen toimii Paltan elinkeinopoliittisessa yksikössä logistiikan toimialapäällikkönä sekä Paltan jäsenyhdistys Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtajana. Laitinen on oikeustieteen maisteri ja perehtynyt monipuolisesti logistiikan ja liikenteen eri sektoreihin.