Toimivat logistiikkapalvelut ovat keskeisiä niin Suomen kuin koko maailmantalouden kannalta. Palta edustaa laajasti erilaisia liikenteen ja logistiikan toimijoita, ja korona on vaikuttanut niihin monella tavalla. Yksi esimerkki löytyy globaalista meriliikenteestä, bloggaa Paltan ekonomisti Riku Niemi.
Laivat jonottavat satamiin. Konteista on pulaa. Rekankuljettajia ei löydy. Monet kuluttajatuotteet tulevat kaupan hyllyille viiveellä. Miten tähän päädyttiin ja milloin tämä päättyy?
Liikenne maailman merillä alkoi ruuhkautua vuoden 2020 aikana, mutta tilanne paheni edelleen vuonna 2021. Vuoteen mahtui yksittäisiä merkittäviä tapahtumia. Maaliskuussa Suezin kanava tukkeutui viikoksi. Toukokuussa Yantianin satama suljettiin viikoksi. Elokuussa Ningbo-Zhoushanin satama suljettiin kahdeksi viikoksi. Ruuhkan seurauksena kuljetukset kallistuivat voimakkaasti kaikkialla.
Kuljetusverkoston tukkeutumisen laukaisivat koronapandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet. Sen vaikutukset tuotantoon ja kaupankäyntiin johtivat kysynnän ja tarjonnan heilahteluihin.
Ruuhka syntyi, kun pahimmista tuotantokatkoksista päästiin yli. Silloin monella tehtaalla alettiin kuroa umpeen tuotantovajetta. Lisäksi kuluttajat siirtyivät koronapandemian keskellä kuluttamaan entistä enemmän tavaroita palveluiden sijaan. Satamissa kävi kuhina ja laivat lastattiin ääriään myöten täyteen.
Oman osuutensa kansainvälisen logistiikan tukkoisuuteen on tuonut sisämaan autokapasiteetin kuljettajapula. Euroopassa on Transport Intelligence TI:n arvion mukaan noin 400 000 kuljettajan vajaus, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa satamien konttiruuhkien purkua.
Kun tavarat eivät enää liikkuneet maailman merillä tuttuun tapaan, ongelmat alkoivat kasautua toimitusverkostoissa eteenpäin. Useat tilaajat myös ennakoivat ruuhkaa tilaamalla normaalia enemmän tavaraa. Kun kaikki toimivat samalla tavoin, ruuhka paheni entisestään.
Sama ilmiö nähtiin pienemmässä mittakaavassa myös lähikaupoissa. Kun jostain käynnistyi huhu vessapaperin loppumisesta, ihmiset ryntäsivät ostamaan sitä, ja vessapaperi pääsi paikoin jopa loppumaan kaupoista.
Maailman merillä ja satamissa tilanne ei vielä ole normalisoitunut. Milloin rahtisuma ja konttipula siis päättyy? Yleisesti kuljetusten kustannusten ei odoteta palaavan tavanomaiselle tasolle vielä vähään aikaan. Hinnat pysyvät todennäköisesti korkeina vielä tämän vuoden, ja mahdollisesti ensi vuodenkin. Paljon riippuu myös koronarajoitusten vaikutuksista satamien ja muiden solmukohtien toimintaan kansainvälisesti.
Kaiken kaikkiaan ruuhkautunut kuljetusverkosto muistuttaa lankavyyhtiä. Solmujen availu ja kerän rullaaminen auki voi viedä yllättävän pitkään. Huolinta- ja logistiikkapalvelut pystyvät myös tässä tilanteessa järjestämään Suomen elinkeinoelämän tarvitsemat kuljetukset, mutta tilanteen normaalisoituminen tulee vaatimaan työtä ja aikaa.
