18.03.2022 -

Hallituksen ilmastopäätöksissä jäi hyviä keinoja käyttämättä  

Mikko Paloneva (perhevapaalla 31.7 asti)

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

,

Hallitus ilmoitti tänään ilmastopäätöksistä, joilla on tarkoitus varmistaa Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen. Päätökset jäivät kuitenkin laihoiksi ja useita hyviä keinoja, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukien jatkaminen, jäi käyttämättä. Positiivista on, että päästövähennyksiä toteutetaan aiempaa laajemmin koko taakanjakosektorilla.

Hallituksen tuoreet ilmastopäätökset koskevat ns. taakanjakosektorin päästöjä, eli esimerkiksi liikennettä, maataloutta ja kiinteistökohtaista lämmitystä. Hallitus on jo pitkään valmistellut näiden päästöjen vähentämistä koskevaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa – tuttavallisemmin KAISUa. Sen luonnos oli hiljattain lausunnoilla, ja tutkijat korostivat tarvetta ylimääräisille päästövähennyksille. Tähän huutoon hallitus halusi vastata.

Palta tukee Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, ja ilmastotoimia on tärkeää edistää. Tänään ne jäivät kuitenkin hallitukselta puolitiehen.

Kaivattuja liikenteen päästövähennyskeinoja jäi käyttämättä

Liikenteen osuus Suomen päästöistä on viidennes ja taakanjakosektorista lähes 40 prosenttia, joten sektori on keskeinen. Siksi liikenteen toimia käsiteltiin melko kattavasti jo KAISUn luonnoksessa. Useita tärkeitä päätöksiä olisi kuitenkin vielä tarvittu.

Suomalainen autokanta on vanha, ja kiertonopeutta on kiihdytettävä. Autokannan uudistamiseksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää hankinnasta omistukseen, kuten on jo tehty täyssähköautoille. Auton hankinta tulisi tehdä verovapaaksi ja vuotuista ajoneuvoveroa voitaisiin korottaa vastaavasti. Lisäksi suuripäästöisten ajoneuvojen vuotuista ajoneuvoveroa voitaisiin korottaa tilapäisesti, jotta autokannan kierto nopeutuisi entisestään.

Vähäpäästöisten henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen hankintatuet ovat keskeisen tärkeitä puhtaampien ajoneuvojen nopealle käyttöönotolle. Nykyisen lainsäädännön perusteella tukia voidaan myöntää vuoden 2022 tai 2023 loppuun asti, ja tukijärjestelmän jatko on välttämätöntä. Jatkosta tulisi päättää mahdollisimman pian.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuet ovat keskeisen tärkeitä.

Hiljattain päivitetyssä liikenteen ja logistiikan vähähiilitiekartassa esitettiin myös useita muita päästövähennyskeinoja, esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen korotus 30 prosentista 34 prosenttiin 2030. Myös näitä keinoja on tärkeä ottaa käyttöön.

Näiden toimien sijasta hallitus päätti jatkaa tieliikenteen kansallisen päästökaupan valmistelua siltä varalta, että sen käyttöönotolle tulee myöhemmin tarvetta. Elinkeinoelämän laajassa yhteiskannanotossa kuitenkin osoitettiin, että järjestelmään liittyy lukuisia ongelmia ja sille ei ole tarvetta. Tärkeämpää olisi käyttää resurssit yllä olevien toimien nopeaan toteutukseen.

Taakanjakosektorin ilmastotoimissa ovat pitkään korostuneet liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Sektori onkin erittäin tärkeä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jatkossa myös muilta sektoreilta tarvitaan yhä suurempaa panosta. Tämä koskee erityisesti maataloutta, jonka kasvihuonekaasupäästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla.

Hallitus päätti korottaa maatalouden päästövähennystavoitetta 0,4:stä 0,6 miljoonaan tonniin vuonna 2030, mikä on hyvä suunta. On erinomaista, että myös muut taakanjakosektoriin kuuluvat alat osallistuvat päästövähennysten toteuttamiseen nykyistä vahvemmin. Tästä on hyvä jatkaa yhä kunnianhimoisempaan suuntaan ja toimien konkretisoimiseen.

Digitalisaatio käyttöön ja palveluiden toimintaedellytykset kuntoon

Hallitus päätti asettaa julkisille hankinnoille päästövähennystavoitteen. Tämä on kannatettavaa, sillä päästövähennysten lisäksi julkisilla hankinnoilla voidaan tarjota referenssejä puhtaille ratkaisuille. Lisäksi hallitus aikoo velvoittaa kunnat ja alueet ilmastosuunnitelmien laadintaan – tämä on myös esimerkillistä.

Digitalisaatio luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi älykkäät lämmityksenohjausjärjestelmät auttaisivat kuntia vähentämään energiankulutustaan merkittävästi – kouluja tai virastotaloja kun on turha pitää normaalin lämpöisinä viikonloppuisin tai arkipyhinä. Digitalisaation potentiaalia ei juuri huomioitu KAISUn luonnoksessa. Toivottavasti tähän saadaan vielä muutos.

Lisäksi KAISUn luonnoksessa arvioitiin, että esitetyt toimet alentavat palvelualojen työllisyyttä lähes 19 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä perusuraan nähden. 2000-luvulla yksityisten palveluiden (pl. kauppa) työllisyys on kasvanut keskimäärin 16 800 henkilöllä vuodessa, eli ilmastosuunnitelman toimet nollaisivat yli kokonaisen vuoden työllisyyskasvun palvelualoilla.

Työllisyysmenetyksiä tulisi kompensoida alentamalla palveluiden sähköveroa. Palvelut maksavat nykyisin yli 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus. Ensi askeleena palveluyritysten sähköverolle tulisi luoda oma sähköveroluokka ja alentaa sähköveron tasoa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Tämä edistäisi myös alan sähköistymistä ja vahvistaisi toimintaedellytyksiä vähähiiliselle ja vähämateriaaliselle palvelutalouden kasvulle.

Mikko Paloneva (perhevapaalla 31.7 asti)

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

mikko.paloneva@palta.fi

Tältä kirjoittajalta myös