Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tunnistettu, että työperusteinen maahanmuutto on maamme talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Ohjelmassa korostetaan, että työperusteinen oleskelulupa Suomessa perustuu aina oikeuteen ja velvollisuuteen tehdä työtä. Seuraavan hallituskauden aikana työperusteisten oleskelulupien valvontaa tullaan lisäämään ja väärinkäytökset estetään.
Kroonistuneessa työvoimapulassa kamppailevalle työnantajalle hallitusohjelma näyttäisi tarjoavan enemmän tiukennuksia kuin helpotuksia kolmansista maista tulevien osaajien rekrytoimiseen. Paljon julkisuudessa kohistu tulorajan nosto on jo itsessään työnantajille haasteellinen, mutta varsinainen pommi sisältyy työperusteisten oleskelulupien suunniteltuihin muihin kiristystoimiin.
Työperusteisteisten oleskelulupien valvonta tullaan sitomaan säädöksin nykyistä vahvemmin työhön. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että henkilön työsuhteen loppuessa hänen tulisi poistua maasta kolmen kuukauden kuluessa, jos hän ole onnistunut solmimaan uutta työsuhdetta.
Kategorinen “karkottaminen” maasta kolmen kuukauden kohdalla ajaisi ulos joukon huippuosaajia, johtajia ja erityisasiantuntijoita sekä murentaisi entisestään Suomen vetovoimaa huippuosaajien kohdemaana.
Erilaiset yritysjärjestelyt ovat tätä päivää ja jokainen meistä voi olla yllättäen tilanteessa, jossa työsuhde on katkolla. Todellisuutta on myös, että rekrytointiprosessit ovat soveltuvuusarviointien, lukuisten haastattelukierrosten sekä taustaselvitysten vuoksi lähes poikkeuksetta yli kolme kuukautta kestäviä. Onkin varsin optimistista ajatella, että uuden työsuhteen solmiminen tulisi aina toteutumaan kolmessa kuukaudessa työsuhteen päättymisestä. Maahanmuuttajalle oman lisävaikeuden uuden työpaikan löytymiseen luovat verkostojen ja kielitaidon puute. Kategorinen “karkottaminen” maasta kolmen kuukauden kohdalla ajaisi ulos joukon huippuosaajia, johtajia ja erityisasiantuntijoita sekä murentaisi entisestään Suomen vetovoimaa huippuosaajien kohdemaana.
Lisäksi hallitusohjelmassa suunnitellaan työnantajille lakisääteistä velvollisuutta ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta. Työnantajien yhteinen kanta on, että velvoitteen mukaisen ilmoittamisen tulee olla mahdollisimman helppoa ja digitaalisuutta hyödyntävää. Valitettavasti maahanmuutto, personoidut tiedot ja digitaalisuus törmäävät aina tietosuojakysymyksiin eli haasteita toimeenpanolle on varmasti luvassa.
Viime kädessä oleskelupiin kaavaillut muutokset toimeenpannaan arjessa työnantajien ja lupaviranomaisten hyvänä yhteistyönä.
Todellinen elämä on aina jotakin muuta kuin mitä ohjelmiin on yksinkertaistettu ja siksi hallitusohjelman lakivalmistelussa tulee tehdä laadukasta vaikutustenarviointia sekä kuunnella herkällä korvalla työnantajien palautetta ehdotetuista ratkaisuissa. Viime kädessä oleskelupiin kaavaillut muutokset toimeenpannaan arjessa työnantajien ja lupaviranomaisten hyvänä yhteistyönä. Onkin välttämätöntä, että työnantajat tuntevat velvollisuutensa Suomen oleskelulupakäytännöissä sekä ymmärtävät oleskelulupien työnteko-oikeuksien perusteet.
Maahanmuuttovirasto on ymmärtänyt tiedottamisen tärkeyden ja julkaissut muun muassa YouTube-videon, jossa kerrotaan selkeästi työnantajien näkökulmasta työlupaprosesseista usealla kielivaihtoehdolla. Myös Work in Finland -palvelusta työnantajat voivat saada maksuttomasti neuvoja kansainvälisistä rekrytoinneista ja lupa-asioista.
Jo nykyisellään työnantajalla on velvollisuuksia lupaprosesseissa ja muun muassa velvollisuus tarkistaa työnteko-oikeuden voimassaolo. Palta tarjoaakin 14.9. jäsenilleen aamuwebinaarin Mitä jokaisen työnantajan tulee tietää oleskelulupien työnteko-oikeudesta. Webinaarissa käydään läpi työnantajan velvollisuuksia ulkomaista työvoimaa rekrytoidessa, perehdytään oleskelulupien työnteko-oikeuksiin sekä kuullaan sertifioitujen työnantajien järjestelmästä. Voit ilmoittautua mukaan tästä.
