Nykyisin käytössä olevaa henkilötunnusta halutaan uudistaa Suomessa. Uudistamista pohtinut työryhmä on jättänyt loppuraporttinsa. Kallista uudistusta tulisi kuitenkin nykyisessä taloustilanteessa lykätä ja selvittää toteutusta vielä paremmin, Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen kirjoittaa.

Nykyisin käytössä olevaa henkilöiden yksilöintiin tarkoitettua henkilötunnusta (hetu) halutaan uudistaa Suomessa. Uudistamista pohtinut työryhmä on jättänyt loppuraporttinsa, jossa ehdotetaan uudenmuotoisen henkilötunnuksen käyttöönottoa. Tunnus olisi sukupuoli- ja syntymäaikaneutraali.

Työryhmässä on tunnistettu useita syitä sille, miksi nykyinen henkilötunnus pitäisi uudistaa. Henkilön yksilöimiseksi ei ole välttämätöntä, että henkilötunnus paljastaa henkilötietoja, kuten iän tai sukupuolen. Lisäksi sukupuolia on valittavana kaksi, minkä on katsottu asettavan muunsukupuoliset eriarvoiseen asemaan.

Nykyisen henkilötunnuksen muodostamistavasta johtuen tunnuksia on tarjolla rajallinen määrä, mikä voi aiheuttaa ongelmia niiden riittävyydelle tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi maahan paperittomina saapuville turvapaikanhakijoille, joiden syntymäpäivä ei ole tiedossa, on jouduttu henkilötunnusta luotaessa laittamaan syntymäpäiväksi 1.1. tai 31.12. Siten vaarana on, että tietylle päivälle ei ole saatavilla riittävästi yksilöityjä henkilötunnuksia.

Kustannukset miljardiluokkaa

Väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille luotaisiin uusi henkilötunnus vuoden 2023 aikana. Siirtymäkausi päättyisi vuonna 2027, jonka jälkeen väestötietojärjestelmän tietoja ja henkilötunnusta hyödyntävien tahojen olisi kyettävä käyttämään uutta henkilötunnusta.

Henkilöille, joiden tiedot rekisteröidään ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään siirtymäkauden päätyttyä, ei nykyistä henkilötunnusta enää myönnettäisi lainkaan. Siihen mennessä myönnetyt nykyisenmalliset henkilötunnukset säilytetään kuitenkin väestötietojärjestelmässä pysyvästi. Uusi henkilötunnus merkittäisiin tunnistamisasiakirjoihin, kuten passeihin ja henkilökortteihin siirtymäajan päätyttyä.

Kyseessä on siis merkittävä muutos, jonka kustannukset ovat miljardiluokkaa kuten Finanssiala ry on jo todennut.

Uudistus tarkoittaisi, että yritysten investoinnit tietojärjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin menisivät muutokseen, joka ei tuota tehokkuus- tai muita hyötyjä yrityksille.

Mikä tahansa muutos henkilötunnuksen muotoon aiheuttaa merkittävästi työtä tietojärjestelmien uudistamisessa ja muuttamisessa niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa. Lisäksi uudistus tarkoittaisi, että siirtymäajan jälkeen henkilöstön tai asiakkaiden ikä- ja sukupuolitieto tulisi kerätä organisaatioissa erikseen, jos se on tarpeellista. Rekisteritiedon hyödyntämisestä tilastoinnissa tulisi nykyistä suppeampaa tai haastavampaa, kun esimerkiksi sukupuoli- tai ikäjakaumia nyt saadaan nyt helposti kerättyä henkilötunnuksen pohjalta.

Uudistus myös tarkoittaisi, että yritysten investoinnit tietojärjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin menisivät muutokseen, joka ei tuota tehokkuus- tai muita hyötyjä yrityksille. Samoin pitäisi ratkaista tavat, joilla yritys saisi luotettavasti tietoon esimerkiksi asiakkaan iän.

Uudistustyötä syytä lykätä ja selvittää lisää

Työryhmän raportissa on myös hyviä ja tarpeellisia ehdotuksia. Niille, joiden syntymäpäivä ei ole tiedossa, voitaisiin henkilötunnuksen päivämäärä laittaa joksikin muuksi kuin vuoden ensimmäiseksi tai viimeiseksi päiväksi. Lisäksi raportissa ehdotetaan, että henkilötunnuksen käyttöä ainoana tunnistautumisen välineenä esimerkiksi palvelu- ja rahoitussopimuksissa tulisi suitsia, mitä voi pitää kannatettavana ajatuksena.

Koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta Suomessa ei tulisi nyt ryhtyä näin isoon ja kalliiseen uudistustyöhön. Emme myöskään tiedä kriisin tai sen jälkivaikutusten kestoa. Uudistamistarpeita – esimerkiksi sähköisiä palveluja käyttävien ulkomaalaisten ja sukupuolisidonnaisuuden osalta – tulisi vielä selvittää tavalla, joka ei vaatisi kaikkien henkilötunnusta hyödyntävien tietojärjestelmien muuttamista.

  • HETU-työryhmän loppuraportti on luettavissa täällä.
  • Asiasta voi lausua valtiovarainministeriölle 1.6. asti täällä.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM