27.10.2021 -

Inflaatio ei vielä laukkaa

Riku Niemi

Ekonomisti, Tietopalvelut

Onko hitaan inflaation aikakausi lopulta päättynyt? Ei välttämättä, sillä taustalla voi nähdä kolme tilapäisesti hintoja nostavaa ilmiötä, ekonomisti Riku Niemi bloggaa.

Usean vuoden ajan odoteltiin yleisen hintatason nousun kiihtymistä. Nousun hitautta ihmeteltiin, seliteltiin ja harmiteltiin. Silti hinnat sitkeästi vuosi toisensa jälkeen nousivat ennusteita hitaammin. Vihdoin tänä vuonna jotakin tapahtui. Kuluttajahinnat nousivat viime syyskuun ja tämän syyskuun välillä Suomessa 2,5 % ja euroalueella 3,4 %. Tähänkö hitaan inflaation aikakausi siis lopulta päättyi? Ei välttämättä, sillä taustalla voi nähdä kolme tilapäisesti hintoja nostavaa ilmiötä.

Näistä kärkeen voi nostaa koronarajoitusten purun. Elämä on palaamassa vähitelleen entisiin uomiinsa. Se näkyy kaikissa taloudellisen toiminnan muutoksia kuvaavissa luvuissa. Muutoslukuja tarkasteltaessa vertailukohtia ei sovi unohtaa. Tämän vuoden hintoja verrataan viime vuoden hintoihin. Silloin rajoitukset ja varovaisuus salpasivat kulutuskysyntää. Koska hintoihin ei kohdistunut normaalia nousupainetta, ne jäivät jälkeen pidemmän ajan kasvu-urasta. Rajoitusten poistuessa hinnat ovat palanneet takaisin lähemmäksi tuota uraa. Se näkyy tilapäisesti nopeampana kasvuna.

Toisena syynä voidaan nähdä energian voimakas kallistuminen. Kuluttajille tämä näkyy suoraan polttoaineiden, sähkön ja lämmityksen kallistumisena. Lisäksi energian kallistuminen on nostanut myös muiden tavaroiden ja palveluiden tuotantokustannuksia. Vaikka myös energian kallistumisen taustalla voidaan osittain nähdä normaaliin palaaminen, siihen ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi sääolosuhteet.

Kolmanneksi syyksi voidaan listata tuotannon pullonkaulat. Rajoitusten poistuessa tehtaat ovat kyenneet ajamaan ylös toimintansa ja kuluttajat ovat päässeet purkamaan patoutuneet kulutustarpeensa. Tämä ei tullut yllätyksenä, mutta siihen ei pystytty täysin varautumaan. Tuotantokyky ja varastot eivät ole rajattomat. Lisäksi Suezin kanavan tukkeutuminen pahensi jo valmiiksi ylikuormittuneen kuljetusverkoston tilannetta. Kuljetusten hidastuminen on aiheuttanut orastavan raaka-aine-, välituote- ja lopputuotepulan. Tukoksen purkautuminen vienee vielä ainakin kuukausia.

Nämä kolme ilmiötä ovat enemmän tai vähemmän tilapäisiä. Ne myös koskevat vielä toistaiseksi vain joitakin hintoja. Kun jonkin tavaran tai palvelun suhteellinen hinta kasvaa, siihen yritetään sopeutua. Epätasapaino maltillistuu, kun tuotantoa kasvatetaan ja käyttöä vähennetään. Yksittäisten hintojen suhteellisella nousulla on siten taipumus tasoittua ajan myötä.

Jos ja kun ollaan kiinnostuneita yleisen hintatason pidemmän aikavälin kehityksestä, kokonaisinflaation lisäksi kannattaa seurata myös niin sanottua pohjainflaatiota. Tämän luvun takana olevasta kulutuskorista on poistettu ne hyödykkeet, joiden hinnat vaihtelevat nopeasti ja paljon. Tällaisia ovat muun muassa energia ja elintarvikkeet. Siten pohjainflaatio kuvaa puhtaammin pidemmän ajan kehitystä. Tämän lisäksi hintatilastosta voidaan poistaa myös verojen vaikutukset. Kiinteäveroinen indeksi kuvastaa paremmin markkinaperusteista kehitystä. Nämä luvut kertovat varsin maltillista tarinaa.

Jos kulutushyödykkeet jaetaan tavaroihin ja palveluihin, muodostuu melko samanlainen kuvio. Tämä tietysti johtuu siitä, että energia ja elintarvikkeet muodostavat merkittävän osan kulutustavaroista. Kuvio on silti hyödyllinen. Siitä käy ilmi, että tavaroiden hintojen nousu on kiihtynyt samalla kun palveluiden hintojen nousu on hieman hiipunut. Tässä kehityksessä saattaa jossain määrin näkyä kulutuskäyttäytymisen muutos korona-aikana. Kulutus on painottunut palveluiden kustannuksella tavaroihin.

Tässä yhteydessä on vielä hyvä huomioida, että taso ja muutos ovat eri asioita. Vaikka energia ja kuljetukset jäisivät pysyvästi kalliiksi, sillä ei olisi suoraan pidemmän ajan vaikutusta kuluttajahintojen kasvunopeuteen. Kuluttajahintojen taso voisi kyllä nousta hieman pysyvästi, mutta tuon kertanousun jälkeen taso ei välttämättä kasvaisi yhtään nopeammin.

Kaiken tämän päälle on todettava, että tämä ei ole ennuste. Energian tuotantoon ja kuljetusten järjestämiseen liittyvät ongelmat voivat pahentua. Rahamarkkinoiden herkkä tasapaino voi järkkyä. Kuluttajahintojen nousu voi kiihtyä. Tosin hintakehityksen ennustajatkaan eivät ennusta hintojen nousun kiihtymistä. Valtiovarainministeriö ennustaa hintojen kasvavan Suomessa vähemmän kuin 2 % vuodessa seuraavan parin vuoden aikana. Toistaiseksi näyttää siis siltä, että tilapäiset syyt selittävät melko pitkälti tapahtuneen kehityksen.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös