31.05.2024 -

Kesä ja kesän juhlapyhät – mitä työnantajan pitikään huomioida? Ja entä jos lomalla sairastuu?

Heidi Aho

Asiantuntija, Työmarkkinat

Kesälomakausi on jo käynnissä, vaikka monilla kesälomat ovatkin vielä edessä. Joillakin työpaikoilla kesälomat saattavat hiljentää työpaikan hetkellisesti, kun useat työntekijät ovat samanaikaisesti lomalla, toisilla työpaikoilla taas kesälomakausi saattaakin olla suurin sesonkiaika, jolloin työtä tehdään jopa muita vuodenaikoja enemmän.

Työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa on muutamia erityisesti kesäaikaan liittyviä asioita, joita nostan esiin tässä blogissa.

Lomaraha

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä lomarahasta tai lomaltapaluurahasta. Kyse on vuosilomapalkan lisäksi työntekijöille maksettavasta lisäedusta. Lomaraha ei ole lakisääteinen lisä, vaan yleensä siitä on sovittu työehtosopimuksissa tai työnantaja on halunnut myöntää työntekijöille kyseisen edun, vaikka velvollisuutta tähän ei olisikaan.

Tyypillisesti lomarahan suuruus on noin puolet loma-ajan palkasta. Monissa työehtosopimuksissa tai työpaikoilla on mahdollistettu myös lomarahan muuttaminen vapaapäiviksi esimerkiksi sopimalla. Tällöin työntekijä voi valita, ottaako edun rahan vai vapaan muodossa.

Työnantajan kannattaa aina tarkistaa sovellettavan työehtosopimuksen määräykset ja millä edellytyksillä ja missä tilanteissa lomaraha maksetaan. Paltan jäsenet voivat tarvittaessa aina kääntyä Paltassa myös oman asiantuntijan puoleen.

Helatorstai, helluntai ja juhannuspäivä

Työaikalain mukana sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Sunnuntaityön korotus tulee lisäksi maksaa työstä, joka tehdään kansallisina juhlapäivinä. Näistä juhlapäivistä kesään osuvat helatorstai, helluntai ja juhannuspäivä, joten 100 prosentilla korotettu palkka tulee lähtökohtaisesti maksaa myös näinä päivinä työskentelystä.

Työehtosopimuksissa on usein kuitenkin sovittu näiden päivien korvaamisesta. Toisinaan työehtosopimuksessa saattaa olla tarkempia määräyksiä myös muiden päivien, kuten esimerkiksi juhannusaaton osalta. Kesän kynnyksellä työnantajan onkin hyvä aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta, kuinka kesän juhlapäiviä tulisi yrityksessä käsitellä.

Sairastuminen vuosilomalla

Vuosiloma tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden irrottautua työstä. Yleensä ns. täysi vuosiloma tarkoittaa sitä, että työntekijällä on lomaa kesällä neljä viikkoa ja talvella yksi viikko.

Jos työntekijä on kuitenkin vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on tämä oikeus myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana esimerkiksi sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Joskus eteen tulee kuitenkin tilanne, että työntekijä valitettavasti sairastuu yllättäen kesken vuosilomansa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. On hyvä huomata, että työntekijän tulee viivytyksettä pyytää työnantajalta vuosiloman siirtoa ja hänen on myös työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Hyvä muistisääntö työnantajalle on ennen kesälomia kerrata vielä sairastumisen käsittelemistä koskevat säännöt, jotta lomien aikaan yllättäviin tilanteisiin voidaan tarpeen mukaan reagoida nopeastikin. Sairastumista koskevat säännökset ovat kuitenkin melko monimutkaisia, joten Paltan jäsenyritykset voivat aina myös kääntyä Paltan asiantuntijan puoleen tilanteiden oikean oikeudellisen käsittelyn varmistamiseksi.

Tältä kirjoittajalta myös