Viime viikkoina on saatu lukea paljon yritysten vaikeuksista koronapandemian aiheuttamien rajoitustoimien vuoksi. Irtisanomisilta ja lomautuksilta ei ole vältytty. Miksi nämä eivät näy vielä maaliskuun työvoimatutkimuksen luvuissa suurina liikkeinä?

Tilastokeskuksen julkaisemassa maaliskuun työvoimatutkimuksessa työllisyysasteen trendi oli lähtenyt loivaan laskuun 72,9 % tasolle tammikuun 73,1 % huipuksi jääneestä lukemasta. Myös työttömyysasteen trendi laski kymmenyksen 6,6 %:iin. Valtionvarainministeriön viime viikolla julkaisemassa talousennusteessa tämän vuoden työllisyysaste-ennustetta laskettiin 71,2 %:iin, joten jos arviot osuvat oikeaan, on edessä merkittävää työllisyysasteen laskua loppuvuoden aikana. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työllisiksi lasketaan myös määräaikaisesti lomautetut, jotka ovat olleet lomautettuna alle 3 kuukautta. Työttömiksi lasketaan ainoastaan toistaiseksi lomautetut ja yli 3 kuukautta lomautettuna olleet, jos heidän työttömyyden kriteerinsä täyttyvät. Muuten he ovat työvoiman ulkopuolella tilastossa. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta nopeampaa tilannekuvaa saadaan Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteriaineistosta. Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 309 tuhatta, mikä on yli 70 tuhatta enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Myös lomautettujen määrä oli kasvanut merkittävästi. Kokoaikaisesti lomautettuja oli maaliskuussa yli 65 tuhatta ja määrä oli kasvanut edellisestä kuukaudesta lähes 50 tuhannella lomautetulla. Maaliskuun piikki oli suurin tilastoinnin alusta 80-luvulta alkaen. 

Lomautusten tiedetään TEM:n päivittäisen seurannan mukaan kasvaneen huomattavasti huhtikuun puolella, kun lomautuksia helpottaneet lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan. Lomautettujen määrä tulee siis nousemaan edelleen seuraavissa julkistuksissa.  

Helsinki Graduate School of Economicsin talouden tilannehuoneen mukaan ennen 9.4. tehdyt irtisanomiset ja lomautukset kohdistuivat hyvin epätasaisesti eri toimialoille. Maaliskuussa ja huhtikuun alussa tehdyt lomautukset olivat kohdistuneet matkailu- ja ravitsemusalalle, jossa yli 30 % yrityksistä on lomauttanut henkilöstöään. Hallinto- ja tukipalveluissa, logistiikassa, viihteessä ja virkistyksessä sekä teollisuudessa lomauttavia yrityksiä oli lähes 15 %. Koko taloudessa lomauttavien yritysten osuus oli 7,4 %.  

Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 309 tuhatta, mikä on yli 70 tuhatta enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Irtisanomisten osalta samat toimialat olivat osuudeltaan eniten irtisanovien listan kärjessä. Verrattuna tammi-helmikuun irtisanomisiin, tilanne oli heikentynyt kuitenkin eniten viihteessä ja virkistyksessä sekä muussa palvelutoiminnassa. Näillä toimialoilla toimii erilaisia kulttuuri- ja urheilupalveluiden toimijoita, joihin koronarajoitukset ovat osuneet voimalla. Muussa palvelutoiminnassa on mukana muun muassa erilaisia järjestöjä sekä erilaisia henkilökohtaisia palveluita. 

Jotta yritykset pystyvät säilymään elinkelpoisina ja työllistämään lomautettua henkilöstöä koronarajoitusten jälkeen, on yrityksillä oltava näkymä siitä, miten normaaliin arkeen palataan. Yhteiskunnan turvallinen avaaminen ja talouden uudelleen käynnistäminen tärkeää myös työllisyyden turvaamisen osalta. 

Palta tiedusteli jäsenyrityksiltään koronapandemian vaikutuksista yritystoimintaan ja henkilöstömäärään viime viikon vaihteessa. Tuloksia kyselystä julkaistaan huomenna perjantaina 24.4.2020. 

Kirjoittaja on Paltan ekonomisti.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM