Henkilöliikenteen näkymät ovat synkentyneet entisestään koronan toisen aallon tuotua uudestaan rajoitustoimia käyttöön sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi teollisuuden ja rakentamisen heikot näkymät synkentävät tavaralogistiikan näkymiä.
Liikevaihdot ovat koko alalla olleet alkuvuonna lähes 20 prosenttia viime vuodesta. Kaikissa liikennemuodoissa henkilöliikenne on kärsinyt selvästi enemmän kuin tavaralogistiikka. Yllä olevasta kuviosta puuttuu ilmaliikenne, jossa liikevaihto on ollut kevään jälkeen -85 – -90 prosentin laskussa. Matkustajamäärät ovat laskeneet tätäkin enemmän.
Pahimmillaan Suomen lentokenttien matkustajamäärät tippuivat huhtikuussa alle 25 tuhanteen huhtikuussa, kun aiempina vuosina matkustajamäärät ovat olleet yli 2 miljoonaa kuukaudessa. Loppukesällä matkustajamäärät nousivat hieman, mutta olivat yhä poikkeuksellisen matalalla. Syyskuussa matkustajien määrät notkahtivat jälleen lähemmäs 200 tuhannen matkustajan tasoa.
Vesiliikenteessä Suomen ja ulkomaiden välinen matkustajaliikenne oli myös huhti-toukokuussa lähes pysähdyksissä. Huhtikuussa Suomen ja ulkomaiden välillä matkusti vain vähän yli 60 tuhatta matkustajaa, kun vuotta aiemmin matkustajamäärä oli lähempänä 1,5 miljoonaa.
Heinä- ja elokuun parhaimpaan vesiliikenteensesonkiaikaan matkustajamäärät jäivät miljoonan matkustajan tuntumaan. Matkustajamäärät olivat noin kolmannes viime vuoden heinä-elokuusta. Syyskuussa matkustajamäärät jäivät jälleen alle puoleen miljoonaan.
Myös rautateillä matkustajamäärät ovat olleet alle puolet normaalista. Huhti-kesäkuun 10,8 miljoonaa junamatkaa oli 52 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Matkustajien henkilökilometrit vähenivät jopa 70 prosenttia vuodentakaisesta, joten matkojen väheneminen on kohdistunut varsinkin kaukoliikenteen matkoihin.
Syyskuun alussa julkaistussa Palvelujen suhdannekatsauksessa arvioimme työllisten määrän vähenevän tänä vuonna 8 tuhannella, mutta koronan toisen aallon voimistuminen kasvattaa pudotusta. Logistiikka-alan työllisyys on laskenut alkuvuoden aikana jo keskimäärin 9 tuhannella viime vuodesta. heinä-syyskuussa työllisten määrä oli jopa 14 tuhatta vähemmän kuin vuosi sitten.
Synkkiä pilviä logistiikka-alalle ovat tuoneet myös teollisuuden ja rakentamisen heikot näkymät. Työt uhkaavat vähentyä näille muille aloille kytköksissä olevissa logistiikkayrityksissä, jos muiden alojen kuljetustarpeet putoavat aiemmin tänä vuonna vakaana pysyneeltä tasolta.
Pitkään poikkeustilanteessa olleet henkilöliikenteen yritykset tarvitsevat yhä tukea kriisin läpi selviämisessä. Hallituksen viime viikolla antama esitys kustannustuen jatkosta on siis tervetullut. Lisäksi on muistettava kasvua ja työllisyyttä pitkällä tähtäimellä vahvistava talouspolitiikka, jotta akuutin kriisin jälkeen Suomen talous on kilpailukykyinen.
Tulevaisuuden kestävä kasvu tarvitsee tekijänsä, ja tässä palvelualat ovat elpyessään avainroolissa.
Kirjoittaja on Paltan ekonomisti.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
