Ilmeisin selittävä tekijä maakohtaisissa eroissa on matkailu, jonka romahtaminen näkyy erityisesti Etelä-Euroopan talouksissa, joissa sen painoarvo on suurin. Myös tietointensiivisten palveluiden kuten tutkimus- ja kehityspalveluiden sekä liike-elämän asiantuntijapalveluiden kauppa on koronakriisissä notkahtanut. Erityisesti ICT-palveluiden kasvu todennäköisesti kuitenkin vain kiihtyy talouksien noustessa jaloilleen. Tähän kasvuun myös suomalaisyritykset on saatava mukaan.
Euroalueen palveluviennin arvo laski vuoden 2020 toisella neljänneksellä yhteensä 23 prosenttia vuodentakaisesta. Rahoituspalveluja sekä rojalti- ja lisenssimaksuja lukuun ottamatta kaikkien palveluerien vienti kääntyi laskuun koronashokin pysäytettyä taloudet ja ihmisten liikkumisen.
Varsinainen romahdus selittyy kuitenkin lähes täysin kuljetus- ja matkailupalvelujen viennin vähenemisellä. Vaikka myös huolto- ja kunnossapitopalveluidenkin vienti väheni 18 prosenttia, niiden painoarvo on kokonaisuudessa vähäisempi.
Suomessa kuljetus ja matkailu vähentyneet verrokkimaita jyrkemmin
Suomessa matkailun osuus palveluviennistä (10%) on verrokkimaista pienimpiä. Kuljetuspalveluiden osuus (14%) on keskimääräinen, ja samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tätä taustaa vasten Suomen 28 prosentin pudotus näyttääkin verrattain jyrkältä.
Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Suomessa sekä kuljetus että matkailu ovat romahtaneet monia verrokkimaita enemmän. Kun muualla Euroopassa kuljetuspalveluiden viennin arvo laski tyypillisesti 20–35 prosenttia ja koko euroalueella 29 prosenttia, Suomessa pudotus oli peräti 59 prosenttia.
Suomessa sekä kuljetus että matkailu ovat romahtaneet monia verrokkimaita enemmän. Kun muualla Euroopassa kuljetuspalveluiden viennin arvo laski tyypillisesti 20–35 prosenttia ja koko euroalueella 29 prosenttia, Suomessa pudotus oli peräti 59 prosenttia.
Matkailuviennin osalta erot maiden välillä ovat pienempiä, mutta Suomen 87 prosentin pudotus on kuitenkin Euroopan suurimpia. Esimerkiksi Ruotsissa laskua kertyi 73 prosenttia ja Saksassa 71 prosenttia.
Selitys piilee Suomen maantieteellisessä sijainnissa. Suomen syrjäiset kanervikot ovat muualta maailmasta katsottuna vaikeasti tavoitettavissa ilman lentokonetta. Lisäksi Aasian suurkaupunkeihin on Helsingistä yllättävän lyhyt matka.
Ilmaliikenteen osuus Suomen kuljetuspalveluviennistä oli 48 prosenttia vuonna 2019. Vertailun vuoksi: Ruotsissa vastaava osuus oli 32 ja Saksassa 31 prosenttia.
Huomionarvoista on myös se, että Suomessa kuljetuspalveluiden vienti laski voimakkaasti (18%) jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ruotsissa kuljetuspalveluiden vienti ei vielä tammi-maaliskuussa laskenut lainkaan muiden kuljetusmuotojen (meri- ja tiekuljetukset sekä posti- ja kuriiripalvelut) kasvun kompensoidessa maaliskuussa alkaneen lentoliikenteen alamäen. Meriliikenteen suurvallassa Tanskassa kuljetuspalveluiden viennin arvo laski ensimmäisellä neljänneksellä kuusi ja toisella neljänneksellä 20 prosenttia.
Korona rokottanut ICT-palveluiden viennin huimaa kasvua
Koronakriisin yhteydessä on puhuttu paljon tietointensiivisistä ja digitaalisista palveluista, muun muassa lisääntyneestä etätyöstä johtuen.
Euroalueen ICT-palveluiden eli televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden vienti talousalueen ulkopuolelle on kasvanut keskimäärin yli kymmenen prosenttia vuosineljänneksessä viimeiset kymmenen vuotta.
Suomessa ICT-palveluiden vienti lähti rajuun kasvuun vuoden 2018 lopulla. Vuonna 2019 viennin arvo kasvoi poikkeukselliset 58 prosenttia ollen 11,5 miljardia euroa.
Suomen ICT-palvelujen vienti koostuu voittopuoleisesti ohjelmistoista ja tietojenkäsittelypalveluista. Ohjelmistojen, jotka sisältävät muun muassa pelit, sovellukset ja ohjelmistojärjestelmät, viennin arvo kasvoi vuonna 2019 yhteensä 24 prosentilla. Vastaavasti tietojenkäsittelypalveluiden, jotka sisältävät muun muassa laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut sekä tietojenkäsittelyn alihankintapalvelut, vienti kasvoi peräti 81 prosenttia. Samalla tietojenkäsittelypalveluiden osuus koko ICT-palveluviennin arvosta nousi 71 prosenttiin.
Digitaalisten palveluiden maailmankauppa lähti voimakkaaseen kasvuun finanssikriisin jälkeen. Koronakriisi kiihdyttää kehitystä entisestään.
Kun taloudet sulkeutuivat ja tuotanto paikoin jopa pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, myös ICT-palveluiden vienti kuitenkin supistui. Suomessa jäätiin 8 prosenttia jälkeen vuodentakaisesta, Ruotsissa 5 ja euroalueella 2 prosenttia.
Vaikka juuri nyt tilanne on vaikea ja epävarma, tietointensiivisten palveluiden kuten ICT-palveluiden pidemmän tähtäimen kasvunäkymät ovat edelleen hyvät, ja jopa entistä paremmat.
Digitaalisten palveluiden maailmankauppa lähti voimakkaaseen kasvuun finanssikriisin jälkeen ja on samalla alkanut erkaantua tavarakaupasta. Koronakriisi kiihdyttää kehitystä entisestään ja siirtää maailmankauppaa yhä voimakkaammin digitaalisiin palveluihin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tähän imuun myös suomalaisyritykset on saatava mukaan.
Kirjoittaja on Paltan pääekonomisti.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
