Koronakriisin aikana talouden sukelluksesta on puhuttu niin paljon, että tänään julkaistut ensimmäisen vuosineljänneksen luvut tuntuvat melko maltillisilta. Siitä huolimatta, että tuoreimpien tilastojen myötä Suomi siirtyi nyt taantumaan, pääekonomistimme Martti Pykäri bloggaa.

Koronaepidemian rajoitustoimet ehtivät vaikuttaa tammi-maaliskuun lukuihin vain pari viikkoa. Ulkomaankaupan osalta vaikutukset maailmalta näkyivät jo hieman pidempään. Tänään julkaistut bkt-luvut eivät kerro niinkään koronaviruksen talousvaikutuksista vaan siitä millaisessa jamassa Suomi kriisiin lähtee.

Ensimmäisellä neljänneksellä bkt pieneni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityiset palvelut ilman kauppaa laskivat 1,1 prosenttia.

Ensimmäisellä neljänneksellä bkt pieneni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityiset palvelut ilman kauppaa laskivat 1,1 prosenttia. Maalis-huhtikuun lukuja painoi myös heikosti kehittynyt vienti. Palveluviennin kausitasoitettu volyymi laski 2,4 prosenttia mutta tavaraviennin lähes 10 prosenttia.

Ensimmäisen neljänneksen luvut voivat kuitenkin vielä päivittyä uusien tilastojen tullessa käyttöön ja vanhojen tarkentuessa. Revision suunta on todennäköisesti alaspäin.

Neljännesvuositilinpito laaditaan palveluiden osalta käytännössä suuryritysten myyntitiedustelun ja verottajan oma-aloitteisten verojen ALV-aineiston pohjalta. Veroaineiston tiedot tarkentuvat tietojen kertyessä, mikä näkyy myös kuukausittaisten liikevaihtokuvaajien revisioina. Kokonaistaloudellisesti painavimman palvelualojen liikevaihtokuvaajan revisiot ovat vuositasolla prosenttiyksikön luokkaa mutta kuukausitasolla revisiot voita olla useampiakin prosenttiyksiköitä.

Palvelut ilman kauppaa kattavat 52 prosenttia yksityisen sektorin arvonlisästä.

Suuryritysten kyselyaineiston otos on 2000. Palveluista ja teollisuudesta mukana on molemmista 600 suuryritystä. Pienten yritysten osalta neljännesvuositiedot ovat siten käytännössä hatarammalla pohjalla. Kokonaisaineistot ovat käytössä vasta vuositilinpidon laadinnassa.

Suurten ja pienten yritysten tilanteiden eroavaisuus haastaa tilastonlaatijat etenkin suhdannekäänteissä.

Tyypillisessä tilanteessa suuret vientiyritykset kokevat suhdannekäänteen voimakkaammin, minkä seurauksena suuryritysten aineisto voi antaa kokonaisuudesta jopa liian negatiivisen kuvan. Nyt tilanne on poikkeuksellisesti kuitenkin päinvastainen.

Pienten yritysten suhteellisesti suurempi ahdinko tulee selvästi esille esimerkiksi Paltan, EK:n ja Tesin tekemistä yrityskyselyissä. Esimerkiksi liikevaihdon pudotus on kyselyiden mukaan ollut sitä rajumpaa, mitä pienempi työnantaja on.

Yritysten luottamusindikaattoreiden syöksyminen alkoi jo maaliskuun alun kyselyssä, mutta synkimmät luvut yritysten luottamuksesta on saatu uusimmissa huhti- ja toukokuun kyselyissä. Yritysten luottamus on historiassa ollut osuva indikaattori bkt:n kehityksen suunnalle.

Koronakriisin todellinen isku talouteen tulee näkymään huhti-kesäkuun luvuissa. Kaikki merkit viittaavat massiiviseen kaksinumeroiseen pudotukseen.

Koronakriisin todellinen isku talouteen tulee näkymään huhti-kesäkuun luvuissa. Kaikki merkit viittaavat massiiviseen kaksinumeroiseen pudotukseen. Sen rinnalla revisioiden kanssa näpertely voi tuntua äkkiä melko tyhjänpäiväiseltä.

Kirjoittaja on Paltan pääekonomisti. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM