Paltan uusimmassa suhdannekatsauksessa yksityisten palvelualojen liikevaihdon odotetaan laskevan tänä vuonna yhteensä kuusi prosenttia. Alkuvuoden pahimpina kuukausina palveluyritysten liikevaihdosta suli jopa 15 prosenttia. Liikevaihdon laskuissa ja ajoittumisessa eri koronakriisin vaiheisiin on kuitenkin suurta hajontaa sekä toimialojen että yritysten välillä.
Esimerkiksi henkilöliikenne sekä tapahtuma- ja kulttuuriala kärsivät heti koronapandemian alussa rajoitustoimista. Näistä keväällä kärsineistä aloista osa on parantanut asemiaan kesän jälkeen rajoitusten poistuttua, vaikka liiketoiminnan taso on jäänyt selvästi aiemmasta. Siitä huolimatta esimerkiksi henkilöliikenne kärsii edelleen Euroopan rajuimmista matkustusrajoituksista ja liikevaihdot pyörivät pohjamudissa. Onneksi hallitukselta saatiin nyt toivottu päätös rajoitusten lieventämisestä.
Moni yrityksistä on kärsinyt koronan vaikutuksista jo maaliskuusta asti, yli puoli vuotta. Koronan laaja toisen aallon leviäminen nostaisi konkurssiuhkan esiin joka neljännessä palvelualan yrityksessä.
Koronapandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta vielä kevään aikana kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin. Esimerkiksi yritys- ja asiantuntijapalveluissa sekä monissa hallinto- ja tukipalveluissa toiminta jatkui vakaana. Osalla yrityksistä liikevaihto jopa kasvoi pandemian myötä. Tarve tietoliikenneyhteyksille kasvatti liikevaihtoa esimerkiksi informaatio- ja viestintäalalla.
Koronapandemian vaikutukset ovat kuitenkin pitäneet kuukausittaiset tuotantoluvut alhaalla loppukesään asti. Kevään jälkeiset talousvaikutukset ovat osuneet hyvin eriaikaisesti eri aloille ja eri yrityksiin. Palvelualojen vetämän elpymisen uhkana on vetoavun puute kotimaassa ja maailmalta. Riski työllisyyden voimakkaasta laskusta on olemassa, etenkin jos talouden elpymistä ei saada käyntiin.
Loppuvuodesta vaikeuksiin ajautumassa olevien yritysten ongelmat eivät välttämättä johdu enää suoraan koronan terveysuhkista tai rajoitusten aiheuttamista liiketoiminnan estymisistä. Esimerkiksi teollisuuden ohenevat tilauskirjat heijastuvat suoraan monien yrityspalvelujen kysyntään.
Tänään alkoi hallituksen budjettriihi. Yrityksiä on entistä tärkeämpää kannustaa tuottavuutta kasvattaviin ja digitaalisuutta edistäviin investointeihin. Tuottavuus nousi Suomessa viime vuonna vain 0,1 prosenttia ja viime vuosikymmenellä tuottavuuden kasvu jäi keskimäärin alle prosenttiin vuodessa.
Työpaikkojen luonti ja palveluviennin edistäminen ovat tärkeässä asemassa. Nykyiset toimet eivät riitä yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseen, työllisyyden kasvattamiseen ja hyvinvointivaltion rahoittamiseen.
- Tutustu suhdannekatsaukseen.
Kirjoittaja on Paltan ekonomisti.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
