On selvää, että Suomessa kuin myös muissa maissa tehdään koronakriisin seurauksena merkittävä digiloikka. Työnteko ja yhteydenpito asiantuntijatehtävissä on siirtynyt verkkoon, opetus on siirtynyt verkkoon, ruokatilaukset tehdään verkossa ja niin edelleen. Vaikka normaalioloihin siirrytään jossain vaiheessa, niin käyttäytymisemme on muuttunut kriisin myötä, Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen bloggaa.

Onneksemme Suomessa on toteutettu edistyksellistä viestintäpolitiikkaa. Se on mahdollistanut korkealaatuisten viestintäverkkojen rakentamisen Suomessa markkinalähtöisesti. Verkkojen kapasiteetti on kestänyt koronakriisin keskellä erinomaisesti. Investoinnit niin kiinteään laajakaistaan kuin 4G- ja 5G -verkkoihin jatkuvat.

Samalla kun haetaan tietä ulos kriisistä, Suomen on syytä varautua entistä parempien verkkojen investointien ja rakentamisen kiihdyttämiseen. Kriisi myös vauhdittaa 5G-loikan ottamista. Kun liikkumisen rajoituksia aletaan hiljalleen purkamaan, niin tarve mobiilin laajakaistan ratkaisuille nousee uudelle tasolle.

Samalla kun haetaan tietä ulos kriisistä, Suomen on syytä varautua entistä parempien verkkojen investointien ja rakentamisen kiihdyttämiseen. Kriisi myös vauhdittaa 5G -loikan ottamista.

Verkot on rakennettu markkinalähtöisesti, ja ne voidaan rakentaa markkinalähtöisesti jatkossakin. Alalla ei odoteta massiivisia tukipaketteja investointien tueksi, mutta investointeja voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi 5G -taajuuksien huutokauppamaksuja alentamalla sekä laajentamalla kotitalousvähennystä oman pihan ulkopuolisiin töihin, kuten myös esimerkiksi Ficom ehdottaa.

Kaistaa siis riittää, mutta riittääkö esimerkiksi julkisen sektorin kapasiteetti digitaalisiin palveluihin? Kuten tiedetään, niin Suomessa digitaaliset julkiset palvelut ovat kansainvälisesti katsoen hyvällä tasolla – mikä helpottaa merkittävästi asioiden hoitamista poikkeustilassa.

Kriisi on kuitenkin jo paljastunut sen, että monia asioita on jäänyt puolitiehen. Usean kymmenen miljoonan investointi kansalliseen tulorekisteriin on paljastunut torsoksi, sillä työttömyyskassat eivät kykene kaikissa tapauksissa saamaan lomautetun tulotietoja automaattisesti järjestelmästä.

Tulorekisterin tietojen hyödyntäminen edellyttäisi, että työnantaja on ilmoittanut työntekijän ns. vapaaehtoiset tiedot kattavasti järjestelmään. Tästä muistutuksena kuitenkin päättäjille, että tulorekisteriuudistuksen yhteydessä elinkeinoelämä vaati lainsäädännön uudistamista siten, että pakollisten tietojen tulisi riittää etuuspäätöksen tekemiseen. YTK on ehdottanutkin, että poikkeusajaksi tulisi määrittää erityinen lomautetun päiväraha, jonka perusteet voitaisiin hakea suoraan tulorekisteristä.

Muitakin aukkoja ja kehittämistarpeita paljastunee, kun toimintatapoja joudutaan miettimään kokonaan uusiksi. Yritysten osalta vielä moni viranomaispalvelu ei toimi digitaalisesti. Palveluiden digitalisoitumista on pahimman kriisin laannuttua jatkettava määrätietoisesti.

Kriisi on myös paljastanut verojärjestelmämme hölmöydet. Verottaja muutti nopeasti käytäntöään kriisin keskellä niin, että lounaseteliä voi käyttää tilapäisesti myös ruoan kuljetuskustannuksiin. Samalla kuitenkin ruoankuljetuspalveluista maksetaan korkeampaa (24%) arvonlisäveroa kuin ruuasta ja catering-palveluihin liittyvistä kuljetuspalveluista (14%).

Etenkin koronakriisissä olemme huomanneet, että uusia digitaalisia ratkaisuja tarvitaan, ja niiden avulla muutoin kovassa ahdingossa olevat palveluyritykset voivat selvitä paremmin.

Lisäksi esimerkiksi viihde- kulttuuri- ja liikuntapalveluiden verokanta (10%) on eri, jos palvelua tarjotaan paikan päällä tai live-streaminä, kuin jos sitä tarjotaan verkossa tallenteena (silloin 24%). Alemmat verokannat toimivat myös huonosti tilanteissa, kun palveluja ulkoistetaan. Sote-palvelut ovat nolla-alvin piirissä, mutta esimerkiksi ulkoistettu ajanvarauspalvelu asiakkaille joudutaan tuottamaan normaalialvin piirissä.

Yhteiskuntamme digitalisoituu jatkuvasti, ja palvelutarjonnan on kyettävä vastaamaan tähän ilman verotuksen luomia turhia kynnyksiä. Etenkin koronakriisissä olemme huomanneet, että uusia digitaalisia ratkaisuja tarvitaan, ja niiden avulla muutoin kovassa ahdingossa olevat palveluyritykset voivat selvitä paremmin.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä ja Instagramissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM