Käynnissä oleva koronakriisi on osunut rajusti sekä yrityksiin että valtion talouteen. Koronaviruksen loppulaskua Suomen taloudelle voi vain arvailla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 5 prosenttia ja samansuuntaisia sekä reilusti synkempiä arvioita taantumaan painuvasta Suomesta ovat esittäneet myös muut talousennusteita julkaisevat tahot kuten Suomen Pankki.
Vaikka koronakriisi on laittanut Suomen yritysten ja valtion talouden mullin mallin, vielä sekaisimmin ne olisivat, mikäli talouden pyörää liikkeessä pitävä tavaralogistiikka ei toimisi. Valtioiden sulkiessa eri puolella maailmaa rajojaan henkilöliikenteeltä, tavaraliikenne on lähes kaikkialla pidetty toiminnassa, niin valtioiden huoltovarmuuden kuin elinkeinoelämän hengissä pysymisen takia.
Suomessa tavaralogistiikka on koronaepidemian aikaan toiminut hyvin olosuhteisiin nähden. Niin kotimaan kuljetukset kuin Suomen elinkeinoelämän tarvitsemat kansainväliset vienti- ja tuontikuljetukset on pystytty hoitamaan logistiikkapalveluyritysten toimesta koronaviruksen tuomista haasteista huolimatta. Esimerkiksi kun lentorahti Helsinki-Vantaan lentokentän kautta on lähes totaalisesti estynyt, Suomen lentorahtia ajetaan rekoilla Keski-Eurooppaan, josta rahti lennätetään kohteeseensa vielä operoitavilla reittilennoilla tai käyttöön otetuilla rahtikoneilla.
Toimiva logistiikka elinehto Suomelle
Kaiken kaikkiaan koronakriisi on osoittanut pienen Suomen riippuvuuden maailmankaupasta ja toimivasta logistiikasta.
Ilman vientiä elintasomme olisi merkittävästi alempi kuin se on nyt. Vaikka palveluvienti onnistuu usein digitaalisesti ilman fyysisiä kuljetuksia, vientimme tarvitsee ehdottomasti myös tehokasta ja kilpailukykyistä logistiikkaa. Suomen hallituksen tulee omalta osaltaan huolehtia logistiikan kansainvälisestä kilpailukyvystä tilanteessa kuin tilanteessa.
Kaiken kaikkiaan koronakriisi on osoittanut pienen Suomen riippuvuuden maailmankaupasta ja toimivasta logistiikasta.
Hyvä toimenpide valtiolta olisi päätös poistaa väylämaksun maksuvelvollisuus meriliikennöinnistä. Toimenpiteellä valtio pystyisi varmistamaan Suomen merikuljetusten jatkuvuutta ja varustamoyritysten toimintaedellytyksiä. Koska lähes 90 prosenttia Suomen viennin ja tuonnin tonneista kulkee meriteitse, väylämaksun alennus olisi omiaan varmistamaan myös Suomen elinkeinoelämälle kustannustehokkaammat merikuljetukset.
Paltassa katsomme, että Suomessa väylämaksusta tulisi luopua pysyvästi kokonaan, sillä meriväylät ja niiden ylläpito ovat valtion perusinfraa ja niiden ylläpito tulisi rahoittaa valtion budjetista.
Infrahankkeet avuksi elvytykseen ja hiilineutraalisuustavoitteisiin
Hallituksen tulisi käynnistää kaavailtua nopeammin jo tiedossa olevia liikenteen infrahakkeita, jotka yhtäältä loisivat työpaikkoja ja auttaisivat Suomea elvyttämään talouttaan koronaviruksen aiheuttamasta shokista ja toisaalta edistäisivät siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sekä parantaisivat Suomen logistiikan toimivuutta.
Hallituksen tulisi käynnistää kaavailtua nopeammin jo tiedossa olevia liikenteen infrahakkeita, jotka loisivat työpaikkoja ja auttaisivat Suomea elvyttämään talouttaan koronaviruksen aiheuttamasta shokista sekä edistäisivät siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Tällaisia hankkeita olisivat muun muassa raideliikenteen nopeusrajoitusten poisto-ohjelma (n. 60 milj. euroa) ja raideliikennettä paikallisesti hidastavien radan puutteiden parantamisohjelma (n. 200 milj. euroa). Myös tieverkoston korjausvelkaan kohdistettavilla nopeutetulla 300 miljoonan lisäkorjauspaketilla olisi edellä kuvatut vaikutukset ja ne kohdistuisivat sellaisiin kohteisiin, jotka tulisi joka tapauksessa tehdä lähivuosina tieverkostomme rappeutumisen estämiseksi.
Oli kriisi tai ei, Suomen logistiikan kilpailukyvystä tulee huolehtia tilanteessa kuin tilanteessa. Toimiva ja kustannustehokas logistiikka on Suomen talouden verisuonisto, joka pitää Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintakykyisenä ja hyvässä hapessa.
Kirjoittaja on Paltan logistiikan toimialapäällikkö.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
