Jos jokin on varmaa, niin muutos. Muutosta tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Toiset muutokset ovat niin pieniä, ettei niitä huomaa arjessa. Osa muutoksista voi tuntua ylivoimaisilta, varsinkin jos ne osuvat omalle kohdalle.

Muutokseen liittyy myös aina epävarmuutta. Aina ei tiedetä tarkkaan, mitä tuleman pitää. Me ihmiset olemme alttiita välttämään epävarmuutta tai ainakin pidämme sitä epämiellyttävänä.

Myös talouskasvu perustuu pohjimmiltaan muutokseen. Talous kasvaa tuottavuuden kasvun myötä, ja tuottavuuteen puolestaan vaikuttavat muutokset teknologiassa. Teknologia kehittyy, kun asioita pystytään tekemään tehokkaammin samoilla panoksilla.

Myös talouskasvu perustuu pohjimmiltaan muutokseen.

Jos tekniikkaa muuttamalla pystytään leipomaan tänään samoista aineksista parempi kakku kuin eilen, on uusi tekniikka parantanut tuottavuutta.

Myös työ muuttuu. Teknologian kehittyessä tietyt työtehtävät ovat tehokkaampia tehdä koneellisesti. Osasta töitä tulee tarpeettomia teknologian muuttuessa, mutta tilalle syntyy myös uutta. Kun koneet tekevät koneille kuuluvan työn, on inhimillistä työtä rutiinitehtävien sijaan mahdollista käyttää tuottavampaan ja mielekkäämpään työhön. Tämä vaatii kuitenkin muutosta ja uuden opettelua. Muutoksen keskellä olevia on varauduttava auttamaan, jotta kukaan ei jää jälkeen. Suuri vastuu on myös työntekijällä itsellään: nykypäivänä jokaisen on oltava valmis opettelemaan uusia työtapoja ja tekniikoita.

Talouskasvu = parempaa elämänlaatua

Teknologinen kehitys on yksi tärkeimpiä tuottavuutta ajavia tekijöitä. Tuottavuutta parantamalla on mahdollista saavuttaa talouskasvua, joka näkyy parempana elämänlaatuna.

Tilastot puhuvat puolestaan: Suomessa bruttokansantuote on kasvanut yli kaksinkertaiseksi asukasta kohden 50 vuodessa. Talouskasvu on mahdollistanut erilaisten elämänlaatua parantavien asioiden saavuttamisen myös suomalaisille. Suomalaisten vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut 70 vuodesta lähelle 82 vuotta viimeisen 50 vuoden aikana. Imeväiskuolleisuus on vähentynyt 13:sta kahteen 1000 syntynyttä kohden samalla ajalla.

Asumisen laatukin kehittynyt huimasti 50 vuodessa. Vielä 1970-luvulla vain 39 prosentissa asunnoista oli kylpyhuone, viime vuonna 99,6 prosentissa.

Miten suomalaisten elämä olisi mennyt, jos mikään ei olisi muuttunut?

Vielä 50 vuotta sitten tuskin osattiin haaveilla teknologiasta, jota nykyisin on arkisessa käytössä. Matkapuhelimet ja internet toivat ihmisiä ympäri maailmaa yhä lähemmäs toisiaan.

Viime vuosien heikompi tuottavuuden kasvu on saanut epäilemään, että kaikki suuret keksinnöt on jo keksitty. Aiempia suuria loikkauksia tuottavuudessa ovat olleet esimerkiksi teollinen vallankumous sekä digitalisaatio. Toisaalta voidaan ajatella, että uudet keksinnöt ovat sellaisia, joita emme osaa tänä päivänä vielä ajatellakaan.

Kaikkeen tuottavuuden kasvuun, oli se sitten nopeampaa tai hitaampaa, liittyy kuitenkin muutos. Jäämällä paikoilleen ei elämänlaatua pysty parantamaan. Tarrautumalla menneeseen huomaa muun maailman menevän ohitse. Mikä tänään tuntuu riittävän hyvältä, ei välttämättä ole sitä huomenna maailman muuttuessa ympärillä. Muutokseen kannattaa siis suhtautua avoimesti ja uusia ratkaisuja etsien.

Kirjoittaja on Paltan ekonomisti. 

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM