Palvelut 2020 oli Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa toteutettu pitkän aikavälin ennakointihanke vuosina 2005–2006. Sen loppuraportissa tarkasteltiin elinkeinoelämän toimintaympäristössä, rakenteessa ja osaamisvaatimuksissa tapahtuvia muutoksia palveluyritysten näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa yksityisten palvelualojen keskeisiä kehityssuuntia sekä ennakoida, millaista osaamista palveluyritykset tarvitsevat muuttuneessa toimintaympäristössä vuonna 2020.
Nyt vuosi on vaihtunut ja on vuosi 2020. Missä mennään? Seuraavassa tarkastelen hieman loppuraportin osumatarkkuutta ennakoinnin suhteen. Ei ole mitään niin kiinnostavaa kuin jälkiviisaus.
Missä ennusteet onnistuivat? Mikä selkeästi toteutui?
Loppuraportissa ennustettiin, että hallinto- ja muiden rutiinien automatisointi mahdollistaa palveluyritysten keskittymisen niiden ydinosaamiseen eli asiakaspalveluun. Tämä on toteutunut, mutta myös itse asiakaspalvelukin on siirtynyt automatisoiduksi monin paikoin. Ennustetun mukaisesti sähköinen asiointi on lisääntynyt palveluissa huomattavasti, ja tähän osattiin ennustaa vaikuttavaksi tekijäksi internetin mukanaolo erilaisissa mukana kulkevissa laitteissa.
Tietotekniikka on tullut tähän päivään todellakin osaksi arkipäivää – palveluketjun kaikkiin osiin ja työtehtäviin.
Oli myös loogista päätellä, että rutiinitehtävät vähenevät, kun teknologia tuo uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikka on tullut tähän päivään todellakin osaksi arkipäivää – palveluketjun kaikkiin osiin ja työtehtäviin.
Palveluiden odotettiin muuttuvan ajasta ja paikasta riippumattomiksi ja tämänkin voidaan katsoa toteutuneen.
Työntekijöiden osaamisen ja sen kehittämisen nähtiin olevan myös jo tuolloin avainasemassa. Tämä lienee ajaton tavoite, joka piti hyvin kutinsa. Tarve ei ole kadonnut mihinkään, vaan se on pikemminkin vain voimistunut entisestään palvelualoilla.
Entä missä mentiin pahasti vihkoon?
Verkon yli saatavia palveluita, kuten pilvipalveluita ei raportin julkistamisen aikaan käsitetty palveluiksi, vaan palveluja ajateltiin lähinnä fyysisen työn ulkoistamisen kautta. Alihankintaa toki on edelleen, kuten IT-tukitoiminnan osalta, mutta nykyään esimerkiksi pilvipalvelut, chattibotit ja tekoälyhoitavat useimpia back office -toimintoja. Tätä ei osattu ennustaa.
Nykyään palveluyritykset voivat suunnata osaamisensa ja liiketoimintansa suoraan kansainvälisille markkinoille. Menestymiseen ei vaikuta, kuten loppuraportti ennusti, että yritykset testaavat konseptejaan ensin Suomessa. Verkottuneessa maailmassa yritys kuin yritys voi menestyä ilman suomalaista testausalustaa. Suomen tulee tarjota jatkossakin laadukas ja ketterä alusta, josta ponnistaa.
”Älykortit lisääntyvät. Kortissa on omistajansa henkilötiedot ja terveyshistoria. Korttia käytetään myös maksuvälineenä ja verkossa asioidessa.”Palvelut 2020 -raportti
Älykortit ovat oiva esimerkki siitä, kuinka vuonna 2006 lukittauduttiin ajattelemaan hyvin rajatusti laatikon sisällä. Saanen todeta, että onneksi mobiilisovellukset tulivat ja korvasivat tämän älykorttien kehittämiseen perustuvan ajattelun.
Veikatun mukaisesti myöskään puheentunnistus ei ole lyönyt kuitenkaan vielä täysin läpi Suomessa, vaikkakin se Sireineen ja Alexoineen onkin jo arkipäivää laajemmilla kielialueilla. Tämä läpimurto toteutuu lähivuosina.
Siitä, onko meillä ”merkittävästi” ulkomaisia osaajia näin vuonna 2020, voidaan olla montaa eri mieltä. Uskallan väittää, ettei vuonna 2006 osattu odottaa sittenkään näin suurta demografista muutosta ja ulkomaisten osaajien tarvetta. Osaajapula on paljon suurempi kuin osattiin ennakoida, vaikka ikääntymisen nähtiinkin tuovan monenlaisia vaikutuksia palveluiden kehitykseen.
Jo vuonna 2006 Suomen vetovoimaan [työmarkkinana] vaadittiin kiinnitettävän huomiota. Tämä vaatimus pitää edelleen paikkansa, eikä ongelma ole kadonnut mihinkään. Junnaamme edelleen paikallamme monissa asioissa.
Askelmerkkejä alkaneelle vuosikymmenelle
Kaikille yrityksille pitää jatkossa antaa tasavertaiset kasvun ja työllistämisen mahdollisuudet toimialasta riippumatta.
Kaikille yrityksille pitää jatkossa antaa tasavertaiset kasvun ja työllistämisen mahdollisuudet toimialasta riippumatta. Toimialojen rajojen hälvetessä yritysten kasvun tukeminen edellyttää tasavertaista elinkeinopolitiikkaa. Palvelualoille kohdistuvien kasvun esteiden poistaminen sataa verkottuneessa taloudessa kaikkien toimialojen laariin.
Nykyisellään kaikkiaan noin 85 prosenttia suomalaisista työskentelee palvelutehtävissä. Tästä syystä tarvitsemme panostuksia myös koulutustarjontamme päivittämiseen työelämälähtöisemmäksi ja ketterämmäksi. Nyt viimeistään olisi myös aika panostaa digioppimisympäristöihin ja oppimisanalytiikkaan kaikilla koulutusasteilla. Työtä siis edelleen riittää ja toivottavasti näihin löydetään jo tällä hallituskaudella ratkaisuja.
Ajantasaista ja myös lähitulevaisuuteen katsovaa tietoa on tulossa pian julki. Palvelualojen työnantajat Palta ry, Kaupan liitto ry ja Finanssiala ry julkaisevat kevään aikana tuoreen osaamistarvekyselyn tulokset, jossa on pyydetty vastauksia nykyisiin ja lähitulevaisuuden osaamistarpeisiin yli tuhannelta palvelualan yrityksen edustajalta. Tuloksista löytyy askelmerkkejä alkaneelle vuosikymmenelle.
Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.
