Kuten valtaosa suomalaisista, olen tehnyt etätöitä reilusti yli kuukauden. Aamukahvit kasvotusten kollegoiden kanssa ja kokoukset kotelomekossa ovat vaihtuneet verkkareihin sekä Teamsin lempeän liilaan kajoon.
Samaan hengenvetoon todettakoon, että en valita. Olen onnekas, kun oma roolini poikkeusoloissa on tehdä työt kotona ja yrittää auttaa palveluyrityksiä kuilun yli. Silti on ymmärrettävää, että sohvan ja ruokapöydän väliä sahatessa mieli halajaa ajoittain muiden asioiden pariin.
Kaipaan ihmisiä. Kaipaan palveluita. Arjen aineetonta arvoa.
Kaipaan itsestäänselvyyksiä. Kaipaan ihmisiä. Kaipaan työergonomiaa. Kaipaan palveluita. Arjen aineetonta arvoa.
Museokierrosta, kirjaston rauhaisia hyllyvälejä, lähikahvilan parempaa lattea. Teatterinäytöstä ja ravintolailtaa. Yhteisiä treenejä, arjen kaaosta helpottavaa taksikyytiä. Niskajumeja avaavaa hierontaa. Kevätmatkaa ystävien kanssa.
Toiset palvelut kärsivät, toiset pyörittävät arkeamme
Vaikka moni palveluyritys on nyt kovassa ahdingossa, moni palvelu pyörii edelleen tehden koronteeniarjestamme siedettävämpää ja ylipäätään mahdollista.
Vaikka moni palveluyritys on nyt kovassa ahdingossa, moni palvelu pyörii edelleen tehden koronteeniarjestamme siedettävämpää ja ylipäätään mahdollista.
Etäyhteydet ja videoteknologia tuovat rakkaat ihmiset lähelle fyysisestä etäisyydestä riippumatta. Rahti ja logistiikka toimivat, samoin verkkokaupat. Kotiovellemme tuodaan ruokaa, kukkia ja kahvia. Suoratoistopalvelut viihdyttävät ruudulla ja kuulokkeissa.
Poikkeusoloissa moni yritys on osoittanut ketteryyttä ja mullistanut oman toimintamallinsa. Moni perinteinen yritys on ottanut suuren digiloikan. Taksiyrittäjät vievät ostoksia riskiryhmäläisille, huippuravintolat tarjoavat takeawayta. Kysynnän pysähtymisestä aiheutuvaa pudotusta muutokset eivät korvaa, mutta ovat oiva osoitus suomalaisesta sinnikkyydestä ja sisusta.
Aineettomuus on myös vientivaltti
Myös isommassa kuvassa digitaalisuus on muuttanut ansaintalogiikan monella alalla ja mahdollistanut sisältöjen ja palvelujen globaalin saatavuuden. Samalla myös suomalaisille yrityksille on auennut aivan uudenlaiset kansainväliset markkinat. Suomalaisia sisältöjä voi nykyään katsella Netflixistä kaikkialla maailmassa. (Kasarin lapsen huomio: siitä ei ole kovin montaa vuosikymmentä, kun tämä oli Tähtien sodan veroista utopiaa.)
Luovat alat ovat kasvaneet voimakkaasti ympäri maailman.
Luovat alat ovat viime vuosikymmenen aikana kasvaneet voimakkaasti ympäri maailman. Teknologian kehittyessä ihmiset tekevät entistäkin vähemmän suorittavaa ja enemmän luovaa työtä. Niinpä aineetonta pääomaakin syntyy enemmän.
Myös esimerkiksi palveluviennin kasvuluvuissa näemme aineettoman arvonluonnin merkityksen voimistuminen. Kyse ei ole vain luovien alojen edistämisestä, vaan elinkeinorakenteen ja viennin pohjan monipuolistumisesta.
Luovuuden merkitys korostuu poikkeusoloissa
Kuluneella viikolla on vietetty tekijänoikeusviikkoa. Juuri nyt, kenties enemmän kuin koskaan, tarvitsemme luovuutta ja sen tuloksia: viihdettä, elämyksiä, ajattelemisen aihetta ja tunteiden tulkkeja.
Kun nostamme Suomen taloutta tolpilleen, kestävän kasvun lähteitä tarvitaan.
Meidän kannattaa huolehtia siitä, että työllistävät yritykset kaikilla aloilla pystyvät hyödyntämään luovuuden kaupallistamisen keinoja.
Kun nostamme Suomen taloutta tolpilleen, kestävän kasvun lähteitä tarvitaan.
Kirjoittaja on Paltan viestintä- ja kehitysjohtaja.
Seuraa Annaa Twitterissä: @AnnaStormy
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista: seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
