Aloitimme tänä vuonna Paltassa systemaattisen vastuullisuustyön, jossa keräämme yhteen parhaita käytäntöjä ja vastuullisuustekoja edustamiltamme palvelualoilta. Tulevaisuudessa haluamme tehdä vielä paremmin näkyväksi sitä moninaista hyvää, jota palvelualat Suomeen tuottavat, bloggaa viestintä- ja kehitysjohtajamme Anna Storm.

Yritysten vastuullisuus on puhuttanut korona-aikana runsaasti, henkilökunnan lomauttamisista tuotannon lopettamiseen tietyillä paikkakunnilla aina henkilökunnan sekä asiakkaiden suojaamiseen koronavirukselta. En usko, että kukaan enää kyseenalaistaa vastuullisuuden roolia keskeisenä osana nykyaikaista liiketoimintaa. Käsitykset siitä, mitä vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa ovatkin ajan saatossa muuttuneet paljon.

Perinteisen ajattelun mukaan yritysvastuuta tarkastellaan vastuun kolmijaon näkökulmasta: että yritys huomioi toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Määritelmä on kuitenkin melko kapea 2020-luvun monimutkaiseen maailmaan.

Vastuullisuus on esimerkiksi edelläkävijyyttä vastuullisessa datan käytössä, hyvää johtamista, monimuotoisuuden edistämistä työyhteisössä ja ennakoivaa riskienhallintaa.

Siinä missä johtajakaan ei ole enää ylhäältä alaspäin käskyjä jakeleva komentokeskus, vaan ongelmanratkaisuun kannustava valmentaja, ilmenee vastuullinen liiketoiminta nykyään moninaisemmin tavoin. Vastuullisuus on esimerkiksi edelläkävijyyttä vastuullisessa datan käytössä, hyvää johtamista, monimuotoisuuden edistämistä työyhteisössä ja ennakoivaa riskienhallintaa.

Mikään toimija ei voi tehdä kaikkea. Keskeistä on, että vastuullisuus on strategian ja toiminnan ytimessä, siis osa liiketoimintaa viherpesun ja kilvenkiillotuksen sijaan. Parhaimmillaan vastuullisuus on yritykselle kilpailuetu.

Ihmiset vai talous? 

Etelärannasta kun kirjoitellaan, on syytä puhua myös taloudesta. Vaikka taloudelliset seikat nähdään usein vastuullisuuden vastakohtana, on terve talous kaiken perusta. Ainoastaan elinvoimainen yritys voi luoda hyvää ympäröivään yhteiskuntaan tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja sekä kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin.

Ainoastaan elinvoimainen yritys voi luoda hyvää ympäröivään yhteiskuntaan tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja sekä kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin.

Aloitimme tänä vuonna Paltassa systemaattisen vastuullisuustyön, jossa keräämme yhteen parhaita käytäntöjä ja vastuullisuustekoja edustamiltamme palvelualoilta. Tulevaisuudessa haluamme tehdä vielä paremmin näkyväksi sitä moninaista hyvää, jota palvelualat Suomeen tuottavat.

Vastuullisuutta on nimittäin myös palvelualojen yhdessä luoma arvo: yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 42 prosenttia Suomen bkt:sta. Viime vuonna palveluiden osuus yhteisöveron nettokertymästä oli yhteensä 2 654 miljoonaa euroa, 44% koko nettokertymästä. Yksityiset palvelualat ilman kauppaa työllistivät Suomessa yli miljoona ihmistä vuonna 2019. 2000-luvulla yksityiset palvelut ovat luoneet Suomeen yli 380 000 uutta työpaikkaa. Myös palveluiden hiilikädenjälki on merkittävä ja jatkuvasti kasvava.

Tulevaisuudessa haluamme tehdä vielä paremmin näkyväksi sitä moninaista hyvää, jota palvelualat Suomeen tuottavat.

Vastuulliset yritykset luovat yhteiskunnalle arvoa mahdollisimman kestävällä tavalla, huolehtivat työntekijöistään sekä huomioivat eri sidosryhmien edut ja odotukset tähdäten samalla kannattavaan liiketoimintaan. Selvää on, että ilman yrityksiä ja niiden toimintaa kestävämpi tulevaisuus ei ole mahdollinen.

Se työ tarvitsee meitä kaikkia.

Kirjoittaja on Paltan viestintä- ja kehitysjohtaja. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi