Työnantajat ja työntekijät ovat heränneet monilla toimialoilla pohtimaan yhdessä sitä, mihin maailma on menossa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat vauhdikkaasti yritysten liiketoimintaa ja yksittäisten työntekijöiden työnkuvia. Työn murros ravistelee myös perinteisiä työmarkkina- ja sopimusrakenteita ja uudistaa työelämän toimintatapoja. Muutokset ovat nopeita ja perustavanlaatuisia: vanhaa työtä katoaa peruuttamattomasti, mutta samaan aikaan syntyy uutta työtä. Vanha osaaminen ja uudet tehtävät eivät välttämättä kohtaa: syntyy osaamiskapeikkoja ja uudenlaisia osaamistarpeita. Kyvystä sopeutua jatkuvaan muutokseen, poimia ja välittää tietoa sekä omaksua uutta onkin tullut yhä tärkeämpi taito.

Liitot liikkeellä myllerryksen keskellä 

Työn murrosta todistavat työmarkkinaliitot ovat viime vuosina käynnistelleet eri toimialoilla keskustelua siitä, miten työ muuttuu uuden teknologian ja digitalisaation vaikutuksesta. Keskeinen kysymys liittoyhteistyössä on ollut työmarkkinatoimijoiden rooli työn murroksessa ja mahdollisuudet edistää hallittua muutosta. Perinteisen tuottavuus ja työhyvinvointi -teeman lisäksi eri alojen liitot ovat keskustelleet yritysten kilpailukyvystä ja tulevaisuuden rakennuspalikoista. Useilla aloilla yrityksiä on rohkaistu keskustelemaan myös työpaikkatasolla työn murroksesta ja yritysten menestymiseen vaikuttavista trendeistä. Vanhentuneita toimintatapoja on pyritty uudistamaan ja kehittämään uudenlaista, tulevaisuuteen katsovaa vuoropuhelua liittojen välillä.   

Palta ja Pro uudistamassa keskustelukulttuuria ICT-alalla

Työn murros näkyy ja tuntuu vahvasti myös ICT-alalla. Digitalisaatio, automaatio, toimialarajojen hämärtyminen, yritysten verkottunut toiminta sekä jatkuvasti muuntuvat asiakastarpeet haastavat vanhoja rakenteita ja muuttavat työntekijöiden toimenkuvia ja yritysten toimintatapoja nopeasti ja pysyvästi.

Palvelualan työnantajat Palta on käynyt jo muutaman vuoden ajan vuoropuhelua Ammattiliitto Pron kanssa ICT-alan työn tulevaisuudesta. Liittojen yhteisestä tulevaisuushankkeesta sovittiin työehtosopimusneuvotteluissa jo vuonna 2016. Hanketta on jatkettu myös kuluvalla työehtosopimuskaudella. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että hanke on ollut onnistunut ja sen avulla on voitu nostaa keskusteluun monia työn murrokseen liittyviä kipukohtia sekä liitto- että yritystasolla. Jatkuviin muutoksiin sopeutuminen tai edes niiden puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa, mutta yhteinen analyysi ja tilannekuvan saaminen helpottaa sekä liittojen yhteistyötä että muutoksen hallintaa työpaikkatasolla.

Palta ja Pro ovat kiertäneet yhdessä yrityksissä ja järjestäneet useita työpajoja ja seminaareja. Näissä on keskusteltu esimerkiksi siitä, miten ICT-alan liiketoiminta muuttuu, minkälaista osaamista ICT-alalla tarvitaan ja minkälaista työtä alalla tulevaisuudessa tehdään. Teemoina ovat olleet myös teknologian ja tekoälyn mukanaan tuomat uudenlaiset tavat tehdä työtä, joustavat työaikajärjestelyt sekä tulevaisuuden johtajuus. Ryhmätyönä on yritetty hahmottaa muun muassa oman työn muutoksia ja fiktiivisten tulevaisuuden ICT-osaajien työviikkoa ja siihen vaikuttavia voimia.

Liitot ovat keskustelleet muutosvoimista myös ICT-alan työpaikoilla yhdessä yritysten johdon, HR:n ja henkilöstön edustajien kanssa.

Kohti uudenlaista moniosaajuutta: ihmisosaamista, jatkuvaa oppimista ja itsensä johtamista

Osana yhteistä hanketta Palta ja Pro toteuttivat syksyllä 2018 tulevaisuuden osaamistarpeita koskevan kyselyn. Kyselyn perusteella kävi ilmi, että vastaajat suhtautuivat pääosin myönteisesti oman osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Nuorten vastaajien usko omien kykyjen kantamiseen työelämän murroksessa ja työtehtävien muuttuessa oli vankempi kuin ikääntyneempien. Vastaajat olivat myös vahvasti sitä mieltä, että uuden oppiminen lisää työmotivaatiota.

Kysely vahvisti käsitystä, että osaamisen kehittäminen on ajateltava kokonaan uusiksi: oppiminen on jatkuvaa ja yhä suurempi osa oppimisesta tapahtuu työn osana ja ohella. ICT-alalla uutta opitaan eniten vertaisoppimisen, työkaverin tai mentorin avulla. Toiseksi eniten opitaan työnantajan työpaikalla tarjoamassa koulutuksessa. Myös itseopiskelun, kuten esimerkiksi webinaarien ja verkkokurssien merkitys osaamisen päivittämisessä on suuri. Monille uudenlainen osaamisen jakamiskulttuuri on vielä vaikeaa: ei ymmärretä sitä, että yrityksen tietovarannot ovat yhteisiä. Kaikki eivät vielä miellä sitä, että oma työpaikka säilyy hyvin paljon todennäköisemmin, jos ymmärtää ennemmin jakaa kuin pantata tietoa.

Sekä työnantajilta että toimihenkilöiltä kysyttiin myös tulevaisuuden työelämätaidoista. Työnantajien vastauksissa painottuivat ihmisosaaminen, kyky oppia uusia asioita ja itsensä johtaminen. Toimihenkilöt taas nostivat kärkeen ongelmanratkaisutaidot, kyvyn sopeutua muutokseen sekä kyvyn oppia uutta. Myös asiakastarpeiden laajamittainen ymmärtäminen nousi korkealle kummankin joukon vastauksissa.

Tekoälystä helpotusta rutiineihin, robotista työkaveri

Automaation ja tekoälyn tulolla työpaikoille on peloteltu ihmisiä jo monta vuotta. Erilaiset asiantuntijat ovat ennustelleet ison osan nykyisistä töistä katoavan. Kehitys näyttää kuitenkin kulkevan ennemminkin siihen suuntaan, että yhä useammalla meistä älykäs, oppiva automaatio ja softarobotiikka tulee luontevasti osaksi omaa työtä.

Yrityksissä kehitetään kuumeisesti uusia ja ketterämpiä tapoja palvella asiakkaita, parantaa asiakaskokemusta ja räätälöidä datan avulla yhä yksilöllisempää palvelua. Työtä, jota ihminen on aiemmin tehnyt manuaalisesti, voidaan nyt tehdä nopeammin ja tehokkaammin teknologian ja tekoälyn avulla. Monotonisesta ja turhauttavasta rutiinityöstä vapautuu työpanosta sellaisiin tehtäviin, joissa ihminen on parhaimmillaan. Suurimmalle osalle työntekijöistä tämä tarkoittaa sitä, että työn mielekkyys lisääntyy ja työstä tulee entistä motivoivampaa ja laadukkaampaa.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan enemmän ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja siitä mistä laadukas asiakaskokemus syntyy. Pelkkä teknologinen kyvykkyys ei riitä, vaan kilpailukykyisimpiä ovat ne yritykset, jotka tunnistavat asiakkaiden tarpeet ja tunteet ja osaavat räätälöidä palvelujaan niiden mukaan. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia useissa tehtävissä. Parhaiten tulevaisuuden työelämässä pärjäävät uteliaat ja tiedonjanoiset ihmisosaajat, joilla on asenne kohdallaan ja kyky toimia saumattomasti yhdessä työkavereiden ja uuden teknologian kanssa hyödyntäen sekä omassa organisaatiossa että sidosryhmissä ja yhteistyöverkostossa olevaa osaamista.