Huolinta- ja logistiikkayritysten painoarvo yhteiskunnallemme on merkittävä. Se, että erilaiset hyödykkeet ja tavarat liikkuvat koteihin, lähikauppoihin ja viennin myötä myös ulkomaille rakentaa meille hyvinvointia, yrityksille kasvua ja turvaa kansallista huoltovarmuutta. Alan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja osaajatarve tulee pysyttelemään määrällisesti suurena myös tulevaisuudessa. Valitettavasti viime vuosina rekrytointivaikeudet ovat kuitenkin olleet arkipäivää myös logistiikka-alan yrityksissä.
Avaintekijä työvoiman saatavuudessa on koulutus ja sitä kautta saatu osaaminen. Tuoreen selvityksen mukaan eri koulutusasteiden tuottama osaaminen vastaa laadultaan sekä määrältään jokseenkin hyvin alan yritysten tarpeita ja alan koulutuksen järjestäjien palvelukykyä voidaan pitää hyvänä. Selvityksen yrityshaastatteluista muodostui mielikuva alasta, jonka yritykset ovat jo oppineet taiteilemaan rekrytointihaasteiden kanssa, ymmärtävät oman vastuunsa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen mahdollistajina sekä suhtautuvat varovaisen myönteisesti kansainvälisiin osaajiin. Erityisen ilahduttavia olivat tulokset liittyen alan koulutusten hyvään vetovoimaan ja tuoreiden ammattilaisten kohtuullisen hyvään työllistymiseen. Vaikka tekniikka kehittyy ja robotisaatio alalla yleistyy, niin yritysten viesti on, että ihmistä tarvitaan aina ja alalta löytyy erilaisia urapolkuja erilaisille osaajille.
Oppilaitosyhteistyö on keino vahvistaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja lisätä mahdollisuuksia henkilöstön jatkuvaan oppimiseen
Vaikka tilanne näyttää tutkimustulosten valossa varovaisen optimistiselta, niin kehitettävääkin toki löytyy. Erityisen huolestuttavaa on selvityksen havainto, jonka mukaan yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja yritysten välillä koetaan edelleen strukturoimattomana ja epäsäännöllisenä. Yhteistyötä toki tehdään, mutta käytännössä se tarkoittaa työssäoppimisjaksojen, kesätöiden tai muiden opintoihin liittyvien toimien toteuttamista. koulutuksen järjestäjät ja yritykset tunnistivat, että yhteistyötä tulisi tehdä laadukkaamin ja sen intensiteettiä, järjestelmällisyyttä ja proaktiivisuutta on tarpeen lisätä. Yhteistyötä toivottiin lisää myös eri koulutusasteiden välille, jotta koulutuspoluista sekä koulutusmahdollisuuksista hahmottuisi nykyistä vetovoimaisempi kokonaisuus.
Toimintaympäristön muutosten vaikutuksia on kyettävä tunnistamaan ja analysoimaan yhdessä yritysten ja työelämän edustajien kanssa nykyistä kattavammin, jotta logistiikka ja huolinta-alojen kannalta merkityksellisiä osaamisvaatimuksia ja -tarpeita kyetään tunnistamaan sekä muuttamaan koulutustarjontaa uusiin tarpeisiin. Systemaattinen yhteistyö on keino, jonka kautta tieto tarpeista kulkee toimijoiden välillä.
Selvityksen keskeisin havainto on, että yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä tulee nähdä strategisena asiana, kun halutaan varmistaa koulutuksen työelämävastaavuutta sekä ratkaista osaajahaasteita.
Logistiikan tehtävissä työskentelee paljon henkilöitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Onkin positiivista, että alan yritykset tarjoavat reitin työelämään myös vähemmän koulutetuille ja maahanmuuttajataustaisille. Samanaikaisesti alan osaamiseen kohdentuu täysin uusia laadullisia vaatimuksia muun muassa vihreän siirtymän ja data- ja automaatioinnovaatioiden käyttöönoton kautta. Jatkuvan oppimisen tarve sekä tutkintoja pienemmät täsmäkurssit ovatkin keskeisessä asemassa, kun yrityksissä vastataan nopeasti osaamisvaatimuksiin ja kehitetään koko henkilöstön osaamista. Tämä edellyttää säännöllistä vuoropuhelua yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä.
Selvityksen keskeisin havainto on, että yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä tulee nähdä strategisena asiana, kun halutaan varmistaa koulutuksen työelämävastaavuutta sekä ratkaista osaajahaasteita. Pelkät strategiset tahdonilmaisut eivät riitä vaan yhteistyön on toimittava myös operatiivisella tasolla yritysten ja koulutuksen järjestäjien arjessa. Kun asiat aidosti nähdään strategisesti merkittävinä löytyy niille myös resursseja sekä toimeenpanoon vastuuhenkilöitä. Selvitys osoittaakin, että hyvä pohja yhteistyölle on jo olemassa. Nyt tarvitaan lisää tahtoa, tiloja, aikoja sekä paikkoja yhteiselle tekemiselle.
Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Suomen Huolinta- ja logistiikkaliitto teettivät Hämeenlinnan ammattikorkeakoululla Huolinta- ja logistiikka-alojen koulutuksen palvelukykyselvityksen, jossa arvioitiin miten koulutusjärjestelmän tuottama osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Selvityksessä keskityttiin tavaraliikenteeseen ja analysoitiin ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaa alan yritysten osaamistarpeiden näkökulmasta.
Paltan rooli on kannustaa jäsenyrityksiään ja koulutuksenjärjestäjiä tiiviimpään yhteistyöhön osaamisen kehittämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden takaamiseksi. Siksi tahdomme tuoda yritykset ja oppilaitokset yhteen ja antaa alustan tarinoille, onnistumisille ja haasteille, joita osaajapulan taklaaminen meiltä kaikilta vaatii. Voit lukea lisää yhteistyötä ja saada vinkkejä yhteistyön käynnistämiseen Oppilaitosyhteistyö -sivultamme.
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Elinkeinopolitiikka
Liikenne ja logistiikka sekä toimialan ilmastoasiat
petri.laitinen@palta.fi
