18.05.2021 -

Päihteet ja työnteko eivät sovi yhteen

Hanne Salonen

Neuvottelujohtaja

Olemme varmaankin kaikki samaa mieltä siitä, ettei töihin saa tulla humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Sitä kuitenkin tapahtuu kaiken aikaa. Suomessa on erittäin runsaasti oikeuskäytäntöä ”työpaikalla päihtyneenä” -osastolta.

Melko usein tuomioistuimissa päädytään armollisuuteen – töihin ei olisi saanut tulla päihtyneenä, mutta koska asiasta ei ollut annettu ensin varoitusta, ei työsuhdetta saanut päättää. Toisin sanoen työntekijälle ei siis ollut kerrottu, että ”töihin ei saa tulla humalassa ja jos tulet vielä uudelleen, niin saatamme joutua irtisanomaan sinut.”

Osassa työehtosopimuksia on määräyksiä, jotka nostavat irtisanomiskynnystä esimerkiksi siten, että irtisanomisperusteen täyttyminen edellyttää hoitoonohjauksen yritystä jo kertaalleen. Inhimillisestä näkökulmasta ymmärrettävää ja juridisesti perusteltavissa, mutta toisinaan oikeustapausten lopputulos ei ole maalaisjärjellä selitettävissä.  


”Työntekijä oli saapunut työpaikalleen matkustaja-alukselle kello 21 alkaneeseen työvuoroon nautittuaan päivän aikana ennen alukselle saapumista alkoholia. Hänen työtehtäviinsä oli kuulunut muun ohella alkoholin anniskelu laivan baarissa. Hän oli lisäksi ollut osa laivan turvallisuusorganisaatiota.  Oltuaan noin tunnin poissa työpisteeltään, työntekijä oli itse hakeutunut puhalluskokeeseen noin kello 23. Puhalluskokeessa hän oli puhaltanut 1.71 promillea. Työehtosopimuksen mukaan ”pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei pöytäkirjassa sovitun mukaisesti voitu sellaisenaan pitää edellä tarkoitettuna työvelvoitteiden vakavana rikkomisena.” Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.”


Joillain aloilla on sovittu, että satunnaiset puhallutukset ovat sallittuja. Joillain aloilla asiaa ei taas saada sovittua, koska asia nähdään perusoikeuskysymyksenä. Jälleen asia, joka on juridisesta näkökulmasta perusteltavissa, mutta maalaisjärjellä vaikeasti ymmärrettävissä. Miksei kuka tahansa meistä suostuisi työpaikan ovella puhallutukseen, kun ei ole mitään salattavaa? 


”Talousapulaisena laivalla työskennelleen työntekijän työsopimus oli irtisanottu alkoholin käytön takia hänen puhallettuaan aluksen koko miehistöä koskeneessa puhallustestauksessa 0,26 promillea. Aluksella oli työaikana nollatoleranssi. Työntekijä oli jo aiemmin saanut alkoholin käytöstä kirjallisen varoituksen. Varoituksen voimassaolo oli työehtosopimuksessa rajattu 12 kuukauteen, eikä työntekijälle aiemmin annettu varoitus ollut enää voimassa. Aiemmalle varoitukselle ei annettu merkitystä työsopimuksen päättämisen työehtosopimuksen mukaisuutta arvioitaessa. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.”


Oikeustapauksia lukiessa huomaa, ettei isoin merkitys olekaan sillä, kuinka päihtyneenä työntekijä on työpaikalla ollut. Arvioinnissa huomioidaan paitsi työehtosopimuksen tuomat mahdolliset tiukennukset irtisanomisperusteeseen, myös se, minkälaista vaaraa  päihtyneenä oleminen työpaikalla on aiheuttanut. Jälleen maalaisjärki ihmettelee, miksi lähtökohtana asiassa on  suhteellisen salliva ajattelu: ”vaikkei työpaikalla humalassa saisi periaatteessa ollakaan, mutta jos mitään vaaraa ei aiheutunut, niin…”


”Panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimusta soveltavassa tuotantolaitoksessa trukinkuljettajana työskentelevä työntekijä oli ennen työvuoronsa päättymistä nauttinut työnantajalle kuuluvaa alkoholia. Määrä sinänsä on puhallutuskokeen osoittaman tuloksen perusteella ollut vähäinen. Purkaessaan työntekijän työsopimuksen työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.”


Ja vielä pohdintaan muun tyyppisten alkoholiin liittyvien irtisanomisperusteiden suhde siihen, että työaikana ollaan alkoholin vaikutuksen alaisena – ovatko tuomiot oikeassa suhteessa toisiinsa?


”Ulkomaanliikenteessä työskentelevä rekka-autonkuljettaja oli ulkomailla liikennöidessään tuonut maahan alkoholijuomia tullisäännösten vastaisesti. Työnantajalla oli ollut työsopimuksen päättämiseen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy.”

”Ravintola-alalla pitkään olleina oli ravintolassa työskennelleiden kahden työntekijän täytynyt ymmärtää, että alkoholin nauttiminen ravintolan tiloissa työajan päättymisen jälkeen muodosti sellaisen vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, että heidän työsopimuksensa voitiin tällä perusteella irtisanoa.”


Eräässä erimielisyystapauksessa muutama vuosi sitten keskusteltiin siitä, oliko marihuanan aamupössyttely ennen työvuoroa niin paha juttu, että irtisanominen tuli kyseeseen. Mietiskelin siinä itsekseni, olenko ainoa huoneessa, jonka mielestä koko keskustelu on täysin absurdi. Toivoisin, että alkoholin ja huumausaineiden käyttöön työpaikoilla suhtauduttaisiin vakavasti ja inhimillistä näkökulmaa unohtamatta, mutta ei naureskellen tai silmiä ummistaen.

Hanne Salonen

Neuvottelujohtaja,

hanne.salonen@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös