17.09.2019 -

Palkkakierroksella tarvitaan ketteryyttä, mutta myös rajoja 

Paltan viestintä

, ,

Kaksi vuotta sitten palkkaneuvottelukierros noudatti vientivetoista neuvottelumallia. Vientivetoisten teollisuusalojen palkkakierros antoi tuolloin palkankorotusraamit loppukierrokselle muille toimialoille. 

Vientisektori joutuu osaksi ulkomaista kustannuskilpailua. Kun suomalaisten vientituotteiden kustannukset ovat ulkomaisia korkeammat, eivät Suomessa tuotetut tuotteet mene kaupaksi. Miksi vientisektorin määrittämä palkankorotuskatto on tärkeä pitää myös kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä? 

Kun suomalaisten vientituotteiden kustannukset ovat ulkomaisia korkeammat, eivät Suomessa tuotetut tuotteet mene kaupaksi.

Jos Suomi olisi täysin suljettu talous, ei ulkomaista kilpailua tarvitsisi miettiä. Koko talouden toimiessa kotimarkkinoilla korotukset palkoissa näkyisivät suoraan yleisessä hintatasossa. Palkansaajien ostovoima ei kasvaisi, vaikka nimelliset palkankorotukset olisivat kuinka suuria. Kuluttajahinnat nousisivat nimellisesti samaa vauhtia. 

Suomi ei ole kuitenkaan suljettu talous vaan viennistä hyvin riippuvainen pieni avotalous. Heilahdukset maailmantaloudessa voimistuvat osuessaan SuomeenNiin hyvässä kuin pahassa. Tärkeässä osassa on ulkomaankauppaa käyvä vientisektori, joka ostaa kotimarkkinoilta välituotteita. Välituotteet ovat helposti ymmärrettäviä perinteisessä teollisuudessa, mutta myös palveluiden osuus välituotteista on entistä suurempi. 

Palkkaratkaisut vaikuttavat vientihintoihin sekä suoraan vievällä toimialalla että välillisesti välituotekäytön kautta

Suomen Pankin laskelmien mukaan kotimarkkinoiden palkankorotukset eri toimialoilla siirtyvät välillisesti avoimen sektorin kustannuksiin. Työvoimaintensiivisillä toimialoilla, kuten useilla palvelualoilla, palkankorotusten välillinen kustannusvaikutus on suuri. Vaikutus on suurempi kuin pääomaintensiivisillä toimialoilla, joilla työpanoksen osuus tuotannosta on pienempi.

Kotimarkkinoilla toimivien yritysten palkankorotukset eivät ole irrallaan muusta taloudestaJos kotimarkkinoiden palkkakustannukset nousevat samaa tahtia muiden kilpailijamaiden kanssa, ei kustannuskilpailukyvyssä tapahdu suuria muutoksia. Suomen Pankin selvityksen mukaan kotimarkkinoilta tuleva paine kustannuskilpailukykyyn on vasta viime vuosina pienentynyt kasvettuaan ennen merkittävästi. 

Jäykkä palkasta sopiminen on ollut Suomen taakkana 

Suomen taakkana ovat Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportinkin mukaan jäykät palkat. Suomi oli Maailman talousfoorumin 140 maan vertailussa sijalla 138 palkkojen sopimisessa. Talouden sakatessa kalliit keskitetyt palkkaratkaisut pysyvät pitkään kustannuskilpailukyvyn taakkana. Pitkän aikavälin kilpailukykyä mittaavassa vertailussa Suomi oli viime vuonna sijalla 11. Vielä vuosituhannen alkupuolella Suomi on sijoittunut aivan vertailun kärkipäähän. 

Mutta miksi kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen ja vientisektori on niin tärkeää Suomen taloudelle?

Vientisektorilta saadaan lisää euroja koko Suomen talouteen. Tämä parantaa myös
kotimarkkinoilla toimivien yritysten edellytyksiä työllistää. 

Vientisektorilta saadaan lisää euroja koko Suomen talouteen. Tämä parantaa myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten edellytyksiä työllistää. Vastaavasti jos vientisektorin kustannuskilpailukyky heikkenee, heikentää se myös muun talouden työllistämisedellytyksiä. Talouden verkottumisen myötä viennin heikkeneminen välittyy epäsuorasti myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.  

Vientisektorin tulee määrittää katto palkankorotuksille, mutta yrityksillä tulee silti olla riittävästi liikkumavaraa omiin paikallisiin ratkaisuihinsa. Kotimaisesta kysynnästä riippuvaisilla toimialoilla kalliit yleiskorotukset voivat haitata työllistämistä ja tuotantoaYrityskohtaiset ratkaisut ja paikallinen sopiminen tuovat ketteryyttä näille toimialoille.  

Tältä kirjoittajalta myös