Kuluva työmarkkinakierros on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Jo ennakolta oli selvää, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys nousee keskeiseksi kysymykseksi neuvotteluissa. Vientialojen päänavausta saatiin odottaa vuoden alkuun saakka, eikä työtaisteluiltakaan kierroksella vältytty.

Palvelualoilla neuvottelutuloksia alkoi helmikuussa syntyä tasaiseen tahtiin, ja nyt toukokuussa valtaosalle Paltan sopimusaloista, noin sadalle, on neuvoteltu uusi työehtosopimus. Tahtia ei hidastanut edes neuvotteluiden siirtyminen etäneuvotteluiksi maaliskuun puolivälistä lähtien koronaviruspandemian vuoksi.

Monilla aloilla kiky-kompensaatioista sopiminen on ollut erityisen haastavaa. Neuvottelut pitkittyivät myös sen takia, että vientiteollisuuden ratkaisujen mukaisesti palkankorotukset toteutuvat pääsääntöisesti vasta neljän kuukauden kuluttua edellisen sopimuskauden päättymisestä. Tästä johtuen sopimuksen tekemiseen nopeasti ei ole ollut riittävästi painetta.

Koronavirus ajoi yhteiskuntamme uuteen tilanteeseen. Ensimmäisinä vaikutukset kohdistuivat etenkin liikenteeseen ja matkailuun, mutta pian myös monien muiden alojen yrityksiltä työt, tilaukset ja asiakkaat katosivat lähes yhdessä yössä. Kriisin seuraukset palvelualoilla ovat vakavia. Huhtikuussa tehdyn Paltan kyselyn perusteella lomautetuksi joutuu arviolta jopa 215 000 henkilöä.

Hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta neuvottelukierroksella on onnistuttu pitämään kiinni vientiteollisuuden määrittelemästä palkkaratkaisun korotus- ja kustannustasosta.

Työlainsäädäntöömme tehtiin koronasta johtuen nopealla aikataululla muutoksia, jotka helpottavat välttämättömien toimenpiteiden toteuttamista työpaikoilla töiden vähentyessä. Lomautusten osalta yhteistoimintalain mukaista neuvotteluaikaa ja työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin viiteen päivään ja lomauttaminen sallittiin myös määräaikaisissa työsuhteissa. Lisäksi koeaikapurku sallittiin tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Yhteistoimintaneuvottelu- ja lomautusilmoitusajan lyhentämisestä sovittiin myös työehtosopimusten lisäpöytäkirjoilla useimmilla sopimusaloilla.

Hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta neuvottelukierroksella on onnistuttu pitämään kiinni vientiteollisuuden määrittelemästä palkkaratkaisun korotus- ja kustannustasosta. Ja vaikka kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidentämisestä luovuttiin suurimmassa osassa sopimuksista, sopimuksiin onnistuttiin neuvottelemaan muutoksia, jotka tuovat työnantajille vastaavat kustannussäästöt. Useimmat muutokset liittyvät työajan entistä joustavampaan käyttömahdollisuuteen sekä mahdollisuuteen osoittaa lisätunteja esimerkiksi koulutukseen.

Kun työrauhaa ostetaan, sitä pitää myös saada.

Työehtosopimusratkaisuilla ei sen sijaan onnistuttu vahvistamaan sopimuskauden aikaista työrauhaa. Työrauhavelvoite perustuu vuoden 1946 työehtosopimuslakiin, jota ei hallitusohjelman perusteella olla uudistamassa nykyisen hallituskauden aikana. Sen takia olisi ollut tärkeää sopia työehtosopimuksilla työrauhan vahvistamisesta esimerkiksi tukityötaistelutoimien sekä poliittisten työtaistelujen osalta. Tätä tavoitetta tukee myös työtuomioistuimen tuore ratkaisu TT 2020:42, jonka mukaan tukityötaistelu katsottiin enemmistöpäätöksellä lailliseksi sillä perusteella, että sillä tuettiin työtaistelua, joka oli aikaisemmin todettu laittomaksi työehtosopimukseen sisältyvän osapuolia sitovan velvoitemääräyksen perusteella mutta ei työehtosopimuslain 8 §:n vastaisena. Kun työrauhaa ostetaan, sitä pitää myös saada.

Nyt tehdyt sopimukset ovat voimassa keskimäärin 24 kuukautta. On toivottavaa, että tilanne yhteiskunnassamme vakiintuu sinä aikana ja koronapandemia on onnistuttu voittamaan. Kun sopimuskierroksella ei ole enää kiky-sopimuksenkaan kaltaisia haasteita, työehtosopimuksia on mahdollista päästä kehittämään kullakin sopimusalalla omien alakohtaisten tarpeiden perusteella.

Kirjoittaja on Paltan työmarkkinajohtaja.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Kaj Schmidt

Johtaja, Työmarkkinat

Kaj Schmidt on Paltan työmarkkinayksikön johtaja ja yksi Suomen kokeneimmista työmarkkinajuristeista. Schmidt on työskennellyt eri työnantajaliitoissa vuodesta 1990 alkaen. Ennen uraa Paltassa hän toimi Palvelualojen Toimialaliiton toimitusjohtajana.