Tyypillisesti palvelualat tasapainottavat taloutta ylläpitämällä työllisyyttä ja kulutusta myös heikompina aikoina. Näin tapahtui myös finanssikriisissä. Valtaosa palveluista vaatii jatkuvaa toimitusta eikä niitä voi esimerkiksi varastoida. Palveluiden kysyntä on siksi tyypillisesti melko vakaata.
Korona iski kuitenkin talouden ulkopuolisena sokkina nimenomaan palvelualoihin. Tilanne on poikkeuksellinen.
Koronaviruksen vaikutukset näkyivät Suomen taloudessa ensin tuotantoketjujen häiriöinä. Tilanne on kuitenkin edennyt nopeasti.
Monilla palvelualoilla kysyntä putosi viruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen viranomaispäätösten seurauksena käytännössä nollaan.
Viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet osuvat kovimmin kuljetus- ja matkailupalveluihin, sekä käytännössä kaikkiin henkilökohtaisiin palveluihin. Monilla palvelualoilla kysyntä putosi viruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen viranomaispäätösten seurauksena käytännössä nollaan. Samalla työn tarjonta on vähentynyt muun muassa sosiaalisen etäännyttämisen ja muiden varotoimien seurauksena, mikä hankaloittaa monien palvelujen tuottamista.
Uhkana työttömyyden raju kasvu
Suomi kuten kaikki kehittyneet taloudet ovat palveluvaltaisia. Yksityisen sektorin työllisistä kaksi kolmasosaa työskentelee eri palvelualoilla. Koronakriisiin liittyykin merkittävä uhka työttömyyden rajusta kasvusta. Työllisyystilastot julkaistaan kuukauden viiveellä, joten maaliskuun tietoja saadaan odotella vielä huhtikuun 23. päivään. Tänään julkaistuissa helmikuun luvuissa koronanepidemian vaikutus ei vielä näy.
Tulojen menetys ja vallitseva epävarmuus vähentävät kysyntää koko taloudessa. Vähentynyt taloudellinen toimeliaisuus yhdistettynä laajaan epävarmuuteen johtaa pahimmillaan laskevaan kierteeseen.
Lyhytaikaisista alihankintaketjuihin liittyvistä tarjontapuolen häiriöistä palaudutaan parhaimmillaan nopeasti, kun tilanne normalisoituu. Mikäli työllisyys romahtaa ja yrityksiä ajautuu konkurssiin, kriisi syvenee. Samalla tuhoutuu se pohja, jonka varaan talouden elpyminen pitäisi rakentaa. Siksi nykyistä tukipakettia pitäisi nopeasti täydentää suoralla kriisipalkkatuella.
Mikäli työllisyys romahtaa ja yrityksiä ajautuu konkurssiin, kriisi syvenee. Samalla tuhoutuu se pohja, jonka varaan talouden elpyminen pitäisi rakentaa. Siksi nykyistä tukipakettia pitäisi nopeasti täydentää suoralla kriisipalkkatuella.
Nopeiden tukitoimien määrällinen ja ajallinen riittävyys ovat olennaisen tärkeitä. Kriisistä ulos pääsemiseksi on löydettävä selkeä näkymä.
Euroopan keskuspankin viesti tilanteessa on ollut selkeä. On toimittava nopeasti ja tehtävä kaikki mahdollinen. Keskuspankin yrityksiä ja valtioita tukevaan osto-ohjelmaan varattu summa vastaa seitsemää prosenttia euroalueen bkt:stä. Näin keskuspankki tukee myös Suomen kriisitoimia.
Tilanne muuttuu nopeasti
Paltan teettämän kyselyn tulokset osoittavat toimintaedellytyksien heikentyneen
kaikilla palvelualoilla. Toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin selviä, sillä palvelualat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.
Asiantuntijatyö jatkuu pääosin etänä ja digitaaliset palvelut liikkuvat. Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti ja tähän asti Suomessa on nähty vasta kriisin ensimmäinen aalto. Kyselyn avoimet vastaukset kuvaavat yritysten ahdinkoa ja tapaa, jolla vaikutukset leviävät alalta toiselle tilanteen pitkittyessä. Talous on epävarmuuden halvaannuttama. Kassa on tyhjä ja jos rahaa on se ei liiku. Investoinnit ovat jäissä.
Jatkon kannalta olennaista on yleisen epävarmuuden hälventäminen ja poikkeusolojen keston pituuden rajaaminen välttämättömään minimiin.
Pandemia on nimensä mukaisesti globaali. Kotimaisten toimien tärkeydestä huolimatta Suomen talous on lopulta pidemmällä aikavälillä riippuvainen siitä, miten tilanteesta selvitään muualla maailmassa.
Suomen Pankin ensimmäiset kriisin taloudellista mittaluokkaa arvioivat laskelmat perustuvat oletukseen, että pudotus on jyrkkä mutta lyhytaikainen. Pandemia saadaan taltutettua nopeasti ja politiikkatoimet ovat mittavia. Talous alkaisi elpyä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toivottavasti näin myös käy. Epävarmuus on kuitenkin suurta. Ennusteiden laatiminen on kaikkein vaikeinta silloin, kun niille olisi eniten tarvetta.
Pandemia on nimensä mukaisesti globaali. Kotimaisten toimien tärkeydestä huolimatta Suomen talous on lopulta pidemmällä aikavälillä riippuvainen siitä, miten tilanteesta selvitään muualla maailmassa. Erityisesti Euroopassa – esimerkiksi euroalueen kolmanneksi suurimmassa taloudessa Italiassa.
Kirjoittaja on Paltan pääekonomisti.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
