Valtiovarainministeriö julkisti tänään iltapäivällä alustavan suunnitelmansa EU:n elpymistukirahojen käytöstä Suomessa. Suunnitelma on osa laajempaa kestävän kasvun ohjelmakokonaisuutta.
Asiaa on valmistellut tammikuusta alkaen ministeri Vanhasen vetämä ministerityöryhmä. Matkalla osa loppukesän budjettiriihessä linjatuista painopisteistä on tippunut pois. Samoin on toisaalta tippunut myös Suomen saama tuki elpymistukipaketista.
Ohjelman yleiset laajemmat tavoitteet on helppo allekirjoittaa. Toisaalta ne ovat samoja, jotka toistuvat hallitusohjelmasta toiseen ja ovat kovin ”yleisiä”: Kasvihuonekaasujen vähenemä, tuottavuuskasvu, tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvu, työllisyysasteen nosto, hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja tasa-arvon edistyminen.
Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin suhteellisen lupaavalta. Tukea allokoidaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja TKI-toimintaan. Näistä vihreän siirtymään ollaan ohjaamassa noin puolet kaikesta tuesta ja digiin neljännes. Jotta tuki ohjautuisi mahdollisimman hyvin tukemaan kasvua, on ehdottoman tärkeää, että ohjelmaa tehdään markkinaehtoisesti ja tiiviisti yhdessä elinkeinoelämän kanssa.
”Palvelutalouden kasvun boost-näppäin löytyy digitalisaatiosta.”
Itse suunnitelma on rakennettu neljään pilariin: Vihreä siirtymä, Digitalisaatio, Työllisyys ja Sote. Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio edistävät ohjelman tavoitteita kestävästä vähähiilisestä kasvusta ja elineinorakenteen monipuolistamisesta. Jos niissä onnistutaan, paranevat samalla niin työllisyys kuin edellytykset ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa sote-palveluineen.
Hallitus olisikin voinut tehdä vielä vahvempaa poissulkemista. Kun haetaan uutta kestävää kasvua, olisi riittänyt keskittyminen kahteen aikamme suurimpaan megatrendiin: digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen sekä niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Palvelutalouden kasvun boost-näppäin löytyy digitalisaatiosta. Digitalisaatio mahdollistaa myös palveluiden kansainvälistymisen ja palveluvientimme kasvun. WTO ennustaa palveluiden osuuden maailmankaupasta kasvavan jopa 50 % vuoteen 2040 mennessä. Tähän kasvun kelkkaan Suomen soisi hyppäävän vähintään yhtä vahvasti kuin naapurimaamme Ruotsi siellä jo on. Siksi esitettyä suuremmatkin panostukset digitalisaatioon ja sitä tukevaan TKI-toimintaan olisivat hyvin perusteltuja.
Kun tähän vielä lisää päälle sen, että palveluiden kasvu on todella ekologinen vaihtoehto, olisi hallituksen kestävän kasvun ohjelman toivonut tunnistavan palvelujen potentiaalin vielä ehdotettua paremmin. Tähän toki hallituksella on vielä tilaisuus, koska lopullinen suunnitelma jätetään EU:lle huhtikuun lopussa.
