Koronakriisi on iskenyt moniin palvelusektorin toimialoihin kovalla kädellä myös Suomessa. Julkisuudessa keskustelu on ymmärrettävästi keskittynyt perinteisiin, kasvokkain tapahtuviin palveluihin. Palvelualat ovat kuitenkin hyvin laaja kenttä moninaisia yrityksiä logistiikasta elokuva-alaan, kuluttajien parissa toimivista yrityksistä teollisuudelle palveluja tarjoaviin. Monilla palveluyrityksillä kriisi on pahimmillaan juuri nyt, toisilla myrsky vasta häämöttää taivaanrannassa.
Monilla palveluyrityksillä kriisi on pahimmillaan juuri nyt, toisilla myrsky vasta häämöttää taivaanrannassa.
Kuten kaikki kehittyneet maat, myös Suomi on kehittynyt vuosikymmenten saatossa palvelutaloudeksi. Palveluvaltaistuminen näkyy myös laajemmin taloudessa. Jo noin kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi. Vientimme pohja on nykyään paljon laajempi kuin ennen, ja hyvä niin. Suomi elää viennistä, ja mitä leveämmillä harteilla se on, sitä parempi kaikille.
Yksityisten palvelujen merkitys Suomen kansantaloudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Trendi on samanlainen kaikissa muissa kehittyneissä maissa. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 300 000 uutta työpaikkaa. Myös valtaosa kasvuyrityksistä syntyy palvelualoille.
Yksityisten palvelujen merkitys Suomen kansantaloudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Tyypillisesti palvelualat ovat tasapainottaneet taloutta ylläpitämällä työllisyyttä ja kulutusta myös heikompina aikoina. Finanssikriisin jälkeisen taantuman aikana palvelualat ovat kannatelleet työllisyyttä ja sitä kautta suomalaisten hyvinvointia. Valtaosa palveluista vaatii jatkuvaa toimitusta eikä niitä voi esimerkiksi varastoida. Siksi palveluiden kysyntä on normaaleissa olosuhteissa useimmiten ollut melko vakaata.
Korona iski kuitenkin talouden ulkopuolisena sokkina ensin ja rajuimmin palvelualoihin. Tilanne onkin poikkeuksellinen. Jatkossa on tehtävä kaikki voitava, jotta kriisistä päästään nopeasti takaisin kasvu-uralle. Talouden uudelleenkäynnistysvaiheessa palveluiden kysynnän palautumisen rooli tulee olemaan merkittävä.
Talouden uudelleenkäynnistysvaiheessa palveluiden kysynnän palautumisen rooli tulee olemaan merkittävä.
Ilman kulutuskysynnän nopeaa elpymistä ja esimerkiksi korkean kotimaisen arvonlisän omaavan palveluviennin vetoa uhkana on, että talouden ylösajovaiheesta tulee hidas ja pitkäkestoinen. Tämä merkitsisi koronakriisistä aiheutuvien inhimillisten ja taloudellisten vahinkojen kasvamista. Tähän meillä ei ole varaa. Siksi palvelusektorin nopeaan elpymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Koronan kurittamien palveluyritysten näkökulmasta on keskeistä, että yrityksillä on näkymä siitä, miten normaaliin tilaan palataan asteittain ja turvallisesti. Myös nopeiden tukitoimien määrällinen riittävyys ja ajallinen ripeys ovat yritysten näkökulmasta olennaisen tärkeitä.
Yhdessä toimien saamme Suomen uuteen nousuun.
Tärkeää on lisäksi huomata, että yhteiskunnan turvallinen avaaminen ja talouden uudelleenkäynnistäminen on kaikkien yhteinen ponnistus. Se edellyttää hyvää yhteistyötä kansalaisten ja yritysten sekä esimerkiksi palveluiden ja teollisuuden sekä muiden toimialojen välillä. Kaikkien on pelattava samaan maaliin.
Yhdessä toimien saamme Suomen uuteen nousuun.
Kirjoittaja on Paltan toimitusjohtaja.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista: seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.