Talouskehityksen kannalta keskeinen tekijä alkuvuonna on työllisyyden ja sen kannatteleman ostovoiman kehitys. Työllisyyden väheneminen ja kasvava säästäminen hyydyttävät talouden nopeasti.
Palveluiden työllisyys on toistaiseksi kestänyt verrattain hyvin. Myöskään työtunneissa ei työvoimatutkimuksen mukaan ole toistaiseksi havaittavissa vähenemistä. Palveluiden merkitys työllisyydelle on korostunut, sillä ne työllistävät enemmän ihmisiä kuin kauppa, rakentaminen ja teollisuus yhteensä.
Suomen BKT kääntyi laskuun viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Vaikka ennakollisten tietojen mukaan loka-joulukuussa kokonaistuotanto pysyi edellisen neljänneksen tasolla, eikä siis enää pienentynyt, on talouden kysyntätilanne edelleen heikko.
Kotitalouksien ostovoimaa nakertanut inflaatio on hellittänyt jo selvästi. Kulutuskysyntä kasvoi viime vuoden lopulla kuitenkin käytettävissä olevia tuloja hitaammin, sillä säästäminen lisääntyi. Kuluttajien sentimentti on edelleen apea, vaikka luottamus alkuvuonna hieman paranikin.
Kuvio 1 Työllisyyden trendit toimialoittain
Työllisyys reagoi suhdanteisiin aina viiveellä jo pelkän tilastointitavankin vuoksi. Kokonaistyöllisyyden voidaankin odottaa alkuvuodesta edelleen laskevan.
Tuoreessa Suhdannebarometrissa palvelualojen henkilöstöodotuksia kuvaava saldoluku oli hienoisesti pakkasella. Viime syksystä odotukset ovat kuitenkin parantuneet. Vastaavasti viime viikolla julkaistussa Keskuskauppakamarin suhdannekyselyssä palvelualojen yrityksistä vain 11 prosenttia arvioi henkilöstömäärän vähenevän tulevien kuuden kuukauden aikana. Henkilöstömäärän kasvua ennakoi 23 prosenttia vastaajista, mikä on suhdannetilanne huomioiden yllättävänkin korkea lukema.
Kuvio 2 Palvelualojen henkilöstöodotukset seuraavalle kolmelle kuukaudelle
Näkymä on siis vaisu mutta suurempaa työllisyyden romahdusta ei palveluissa ole näköpiirissä. Heikko kysyntä painaa työvoimatarpeita, mutta lyhytkestoisessa taantumassa yritykset pyrkivät pitämään kiinni työvoimasta, etenkin rakenteellisen työvoimapulan oloissa.
Erot kuluvaa vuotta koskevissa talousennusteissa kielivät kuitenkin näkymien epävarmuudesta. Toiveissa on, että Suomen talous ja työllisyys sinnittelevät kesään, jolloin koronlaskut näillä näkymin alkavat. Vuoden jälkipuoliskolla talous voisi siten alkaa jälleen piristyä.
Riskinä on esimerkiksi euroalueen palkka- ja inflaatiokehitys, joiden kiihtyminen lykkäisi korkojen laskua. Euroalueen työmarkkinat ovat edelleen kireät ja palkkakehitys inflaatiotavoitteeseen nähden liian reipasta.
