25.05.2021 -

Palvelukauppa vetää globalisaatiota

Martti Pykäri

Pääekonomisti, Tietopalvelut

,

Tavara- ja palvelukauppa ovat erkaantuneet toisistaan finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Kehityksen taustalla ovat digitaaliset palvelut, data, aineettomat hyödykkeet ja ylipäänsä asiantuntijatyö.

Pandemian aikana käyttöön otetut teknologiat ja siirtyminen etätyöskentelyyn antavat kehitykselle lisäpotkua. Samalla on tullut selväksi, että monia töitä on mahdollista tehdä paitsi maakunnan, myös maan rajojen ulkopuolelta. Seuraukset voivat olla kauaskantoisia.  

Vuosina 2010–2019 maailman tavarakaupan arvo on kasvanut keskimäärin 4,7 % vuodessa, kun palvelukauppa on kasvanut 5,5 %.

Muut kuin kuljetus-, matkailu- ja rahoituspalvelut ovat kasvaneet keskimäärin peräti 6,8 % vauhtia. Samalla niiden osuus koko palvelukaupasta on kivunnut 47 prosenttiin. Kasvua ovat vetäneet erityisesti liike-elämän asiantuntijapalvelut ja ICT-palvelut, joiden maailmanmarkkinat ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet.

Kasvua ovat vetäneet erityisesti liike-elämän asiantuntijapalvelut ja ICT-palvelut, joiden maailmanmarkkinat ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet.

Maailman kauppajärjestö WTO arvio vuonna 2019 julkaistussa tuhdissa The Future of services trade -raportissa, että palveluiden osuus maailmankaupasta kasvaa 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

WTO:n esittämissä skenaarioissa palvelukaupan tuleva kehitys riippuu pitkälti talouksien kyvystä omaksua ja hyödyntää digitaalista teknologiaa. Lisäksi tarvitaan aktiivisia toimia palvelukaupan esteiden purkamiseksi. Esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden kehittymistä voidaan tukea edelleen palveluita koskevaa sääntelyä ja standardeja yhtenäistämällä.

Vuonna 2019 julkaistun raportin ennusteita laadittaessa koronapandemiasta ei ollut vielä tietoakaan. Kaikesta kurjuudesta huolimatta, tai juuri sen vuoksi, digitaalinen talous on viimeisen vuoden aikana ottanut valtavan harppauksen eteenpäin.

Tarvittiin globaali pandemia, jotta jo olemassa olevat etäyökalut otettiin vihdoin käyttöön laajamittaisesti.

WTO:n esittämissä skenaarioissa palvelukaupan tuleva kehitys riippuu pitkälti talouksien kyvystä omaksua ja hyödyntää digitaalista teknologiaa.

Kun teknologinen kehitys ottaa harppauksia tekoälyn ja muun muassa kielenkääntämisen saralla, edessä voi olla suuria, ja erityisesti palvelualoja koskevia muutoksia. Ainakin mikäli uskomme kansainväliseen talouteen ja globalisaatioon erikoistunutta ekonomisti Richard Baldwinia.

Baldwinin mukaan palvelualat ja asiantuntijatyö ovat kohtaamassa samanlaisen murroksen, jonka automaatio ja kaupan esteiden purku aiheuttivat teolliselle valmistamiselle. Palvelut kattavat yli kaksi kolmasosaa globaalista taloudesta, joten markkinaan liittyvä potentiaali on valtava.   

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että palvelukaupan kasvu jatkuu koronapandemian jälkeisenä aikana jopa aiemmin ennakoitua voimakkaampana. Samalla kansainvälinen kilpailu vyöryy Suomessakin yhä enemmän ja enemmän myös perinteisille kotimarkkina-aloille.

Jotta uusi palveluiden vetämä globalisaatio pystytään näkemään uhan sijasta mahdollisuutena, oma kilpailukyky ja osaaminen on pidettävä kunnossa.     

Martti Pykäri

Pääekonomisti, Tietopalvelut

Yksikön johtaja

martti.pykari@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös