21.11.2022 -

Palvelus Suomelle: Palvelut vauhdittavat vihreää siirtymää

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

,

YK:n viime viikolla päättyneen Egyptin ilmastokokouksen lopputulokset jäivät valitettavan laihoiksi. Elinkeinoelämä on laajasti sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, ja suomalaiset palvelut tarjoavat kasvavissa määrin ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseen niin kotimarkkinoilla kuin maailmalla. Potentiaali on valtava, mutta kasvun edellytykset päästövähennyspalveluille on saatava kuntoon, Paltan ilmastopolitiikan asiantuntija Mikko Paloneva bloggaa.

YK:n juuri päättyneissä COP27-ilmastoneuvotteluissa päätettiin perustaa uusi rahasto, jolla korvataan ilmastonmuutoksen tuhoja haavoittuvimmille maille. Sen sijaan ilmastonmuutoksen hillinnän saralla ei juuri saavutettu edistystä ja uudet päästövähennyssitoumukset olivat harvassa. Tämä on valitettavaa elinkeinoelämälle, ja samalla korostuu tarve yritysten ilmastotoimille ja puhtaille ratkaisuille.

Suomessa talouden palveluvaltaistuminen jatkuu vuodesta toiseen, ja se on jo itsessään ilmastoteko. Lukuun ottamatta liikennettä ja logistiikkaa, muut palvelualat tuottavat yhdellä CO2-tonnilla arvoa yli 20-kertaisen määrän koko elinkeinoelämään nähden. Lisäksi monet palvelut perustuvat digitalisaatioon ja ovat vähämateriaalisia. Päästöintensiivisempi liikenne- ja logistiikka-ala on sitoutunut työskentelemään sen eteen, että Suomen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan.

Palveluyritykset auttavat myös muita toimijoita vähentämään ilmastopäästöjään. Peräti 35 % palveluyrityksistä tarjoaa asiakkaiden päästöjä vähentäviä palveluita, ja nämä tuovat keskimäärin 30 % kyseisten yritysten liikevaihdosta. Lisäksi kasvuodotukset ovat kovat, ja varsinkin keskisuuret yritykset ovat kiinnostuneita viennin aloittamisesta. Tämä selviää tuoreesta Palvelualojen ilmastokatsauksesta, joka perustuu vähintään 5 henkilön palveluyrityksille tehtyyn laajaan kyselytutkimukseen.

Nyt olisi syytä hyödyntää palvelujen ilmastopotentiaali täysimääräisesti.

Ilmastoystävällisten palveluiden kasvua varjostaa kuitenkin usea este kuten kustannukset ja pula osaavasta työvoimasta. Lisäksi palvelujen merkitystä ei ole Suomessa kunnolla tunnistettu, mistä kertovat ongelmat monien taloudellisten kannusteiden suuruudessa ja soveltuvuudessa palveluille. Nyt olisi syytä hyödyntää palvelujen ilmastopotentiaali täysimääräisesti, ja siihen tarvitaan valtiolta riittävät edellytykset.  

Katse hiilikädenjälkeen eli positiiviseen ilmastovaikutukseen

Kuinka päästövähennyspalveluita – ja niistä aiheutuvaa positiivista hiilikädenjälkeä – saadaan laajalti edistettyä? Ensimmäinen askel on nostaa hiilikädenjälki juhlapuheiden tasolta ohjaavaan rooliin valtion ilmastopolitiikassa. Palveluiden hiilikädenjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon muiden toimijoiden päästöjä voidaan vähentää palveluiden avulla.  

Seuraavan hallituskauden alussa tulisi tarkemmin selvittää palvelujen hiilikädenjälkipotentiaali esimerkiksi toimialojen vähähiilitiekarttoja päivittämällä ja uusia laatimalla. Seuraavaksi hallituksen tulisi asettaa palvelujen hiilikädenjäljelle konkreettinen kasvutavoite ja laatia toimenpideohjelma sen saavuttamiseksi.

Seuraavan hallituskauden alussa tulisi tarkemmin selvittää palvelujen hiilikädenjälkipotentiaali.

Palvelujen taloudelliset kannusteet on myös saatava tasaveroiseen asemaan muiden toimialojen kanssa. Palvelut maksavat nyt 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus, ja tähän tarvitaan muutos. Lisäksi monet investointikannusteet eivät huomioi palvelujen erityispiirteitä kuten pienimuotoisuutta, kuukausimaksullisuutta tai muualla kuin kohteessa tehtävää toteutusta. Palvelujen soveltuvuus tuleekin huomioida sekä nykyisissä että mahdollisissa uusissa investointitukiohjelmissa.

Julkisissa hankinnoissa tulee hyödyntää ilmastoystävällisiä palveluita nykyistä enemmän esimerkiksi älyliikenteessä ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa. Tämä korostuu kunnissa, joilla on merkittävä rooli liikenteen suunnittelussa ja jotka hallinnoivat suurta kiinteistömassaa. Erityisesti tulee varmistaa, että taloudellisesti järkevät hankkeet eivät jää toteuttamatta osaamisen tai tietoisuuden puutteen vuoksi.

Palta tukee Suomen ilmastotavoitteita, ja olemme sitoutuneet uudistamaan EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Palvelualat voivat osallistua ilmastonmuutoksen hillintään vieläkin vahvemmin, kunhan sille luodaan riittävät edellytykset myös yhteiskunnan toimesta. Se olisi Palvelus Suomelle.

Palvelus Suomelle

Palvelus Suomelle on Paltan ehdottamien ratkaisujen kokonaisuus seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lue lisää kaikista hallitusohjelmatavoitteistamme

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

mikko.paloneva@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa.

Tältä kirjoittajalta myös