Suomella on lähitulevaisuudessa kolme suurta haastetta taklattavana: kasvu, tuottavuus ja ilmasto, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki bloggaa.
Kasvua Suomi tarvitsee turvatakseen kansalaistensa hyvinvoinnin ja työllisyyden. Kasvua ja korkeaa työllisyysastetta tarvitaan myös julkisen velan tasapainottamiseen. Se taas on avain tulevien suomalaisten hyvinvointiin – emme voi jättää heille kohtuutonta velkataakkaa kannettavaksi.
Tuottavuutta Suomi tarvitsee pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Pienen avoimen talouden maan kilpailukyvyn pitää olla kunnossa, jotta kasvu on mahdollista. Tuottavuuden nostaminen on tämän kannalta kriittinen asia, varsinkin kun huomioimme vanhenevan väestömme ja jo nyt lähes kaikilla aloilla vallitsevan tekijäpulan.
Ilmastonmuutos on globaaleista haasteista suurimpia, ellei jopa suurin. Sen taklaaminen vaatii valtavan määrän työtä niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassa. Tulevan talouskasvun on pakko olla kestävämpää kuin nykyisen, puhumattakaan aikaisemmasta.
Näihin jokaiseen visaiseen haasteeseen yksityiset palvelualat tarjoavat vastauksia, kunhan edellytykset ovat yhteiskunnan puolesta kunnossa.
Kasvun mahdollisuudet palvelualoilla ovat muita toimialoja suuremmat niin meillä kotimaassa kuin maailmalla. 2000-luvun uusista työpaikoistamme suurin osa – yli 330 000 – on syntynyt palvelualoille ja maailmankaupassa palvelukauppa kasvaa nopeammin kuin tavarapuolella. Tähän kasvupotentiaaliin Suomen tulee tarttua entistä vahvemmin. Kannustava kasvuympäristö palveluille muodostuu monesta eri tekijästä, kuten työvoiman tarjonnasta, työmarkkinoiden uudistamisesta ja verotuksen kilpailukyvystä.
Kannustava kasvuympäristö palveluille muodostuu monesta eri tekijästä, kuten työvoiman tarjonnasta, työmarkkinoiden uudistamisesta ja verotuksen kilpailukyvystä.
Pula osaavasta työvoimasta on jäsenyritystemme mukaan keskeinen kasvun este palveluyrityksille. Seuraavan hallituksen on ponnisteltava aikaisempia huomattavasti tuloksekkaammin sen kampittamisessa. Väestöpyradimme osoittaa, että tässä ei onnistuta ilman merkittävää työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Myös nykyisten työelämässä olevien osaamisen päivittäminen on entistä tärkeämpää, samoin työvoiman liikkuvuuden lisääminen.
Työvoimatarvetta voidaan osin kampittaa myös tuottavuutta kasvattamalla. Olemme jääneet tuottavuudessa jälkeen kilpailijamaistamme. Erityisesti potentiaalia tuottavuuden nostamiseen löytyy palvelualoilta. Tarvitsemme voimakasta panostusta palvelualojen t&k-toimintaan, uuden luomiseen ja digitalisaatioon. Suomen tavoite ei saa olla kuin ykkössija näitä koskevissa maavertailuissa.
Suomessa on entistä tärkeämpää jatkossa tunnistaa palveluiden merkitys ilmastohaasteeseen vastaamisessa.
Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä on ilmasto. Suomessa on entistä tärkeämpää jatkossa tunnistaa palveluiden merkitys ilmastohaasteeseen vastaamisessa. Palvelualat tuottavat moninkertaista arvonlisää syntyviin päästöihin nähden teollisuuteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa palveluista perustuu aineettomaan arvonluontiin.
Lisäksi palvelualat ovat kasvavassa roolissa pienentämässä muiden alojen päästöjä. Tämä positiivinen ilmastovaikutus eli hiilikädenjälki tuleekin nostaa ohjaavampaan rooliin ilmastopolitiikassa. Palveluiden hiilikädenjälki on jo nyt merkittävä ja sen kasvupotentiaali maailmanlaajuisesti valtava. Myös päästöintensiiviset palvelualat, kuten liikenne ja logistiikka, ovat sitoutuneita ilmastotavoitteisiin ja edistävät määrätietoisesti puhtaampiin kuljetusmuotoihin siirtymistä.
Palvelualat tarjoavat ratkaisuja Suomen suurimpiin lähitulevaisuuden haasteisiin.
Palvelualat tarjoavat ratkaisuja Suomen suurimpiin lähitulevaisuuden haasteisiin. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että palveluiden toimintaympäristö on kunnossa kaikilla eri osa-alueilla. Siitä miten tämä tapahtuu, löytyy tarkemmin vastauksia seuraavan hallituskauden tavoitteistamme: https://palta.fi/palvelussuomelle.
