Talouden palveluvaltaistuminen on ilmastoteko. Palvelualat tuottavat paljon arvoa vähin päästöin, ja peräti kolmannes palveluyrityksistä tarjoaa asiakkailleen kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä palveluita. Siitä huolimatta päättäjät eivät edelleenkään tunnista palvelujen suurta merkitystä vihreässä siirtymässä.
Esimerkiksi sähkövero on palvelualoilla jopa 45 kertaa teollisuutta korkeampi. Tämä siitä huolimatta, että vaikkapa langattomiin televerkkoihin tehtävät investoinnit luovat pohjan päästöjen vähentämiselle lukuisilla muilla toimialoilla.
Tasapuolinen toimintaympäristö tulisi ottaa keskeiseksi periaatteeksi uuden hallituksen ohjelmassa, sillä palvelujen ilmastopotentiaali on suuri.
Palveluyritykset vähentävät asiakkaidensa päästöjä monin eri tavoin, kuten insinööri- ja suunnittelupalveluilla, energiatehokkuusremonteilla ja ekologista ajotapaa opastavilla digipalveluilla.
Asiakkaiden päästöjä vähentävät palvelut ovat jo yllättävän yleisiä: vähintään viiden hengen palveluyrityksistä niitä tarjoaa peräti kolmannes. Päästövähennyspalvelut tuovat 30 prosenttia kyseisten yritysten liikevaihdosta ja kasvuodotukset ovat kovat.
Alkuvuonna julkaistiin konsulttiyhtiö AFRY:n tekemä selvitys, jossa tarkasteltiin toimialojen ulkomaanvientiä ja sen myönteisiä ilmastovaikutuksia – niin sanottua hiilikädenjälkeä. Selvityksen mukaan palveluvienti vähentää ulkomaisten asiakkaiden päästöjä peräti 4,9 miljoonalla CO2-tonnilla vuodessa. Tämä vastaa noin kymmenesosaa Suomen kokonaispäästöistä, eikä lukuun edes sisälly kaikki palvelut.
Kuinka vihreistä palveluista saadaan sitten kaikki irti? Tasapuolinen toimintaympäristö on ensimmäinen askel. Sähköveron alentamisen lisäksi tulee valtion lukuisissa investointitukiohjelmissa huomioida palvelujen erityispiirteet, kuten kuukausimaksuun perustuvat leasing-ratkaisut ja muualla kuin kohteessa tehtävät työt.
Vihreille ratkaisuille tulee asettaa konkreettinen kasvutavoite hallituskauden alkupuolella. Tavoite on asetettava toimialakohtaisesti, mukaan lukien palveluille. Seuraava askel on laatia tarkemmat toimenpideohjelmat.
Valtaosa 2000-luvun uusista työpaikoista on syntynyt palvelualoille, ja talous palveluvaltaistuu koko ajan. Vihreä siirtymä tuo suomalaisyrityksille valtavia mahdollisuuksia niin Suomessa kuin ulkomailla, ja nämä kannattaa hyödyntää myös palvelujen osalta täysimääräisesti. Se olisi Palvelus Suomelle.
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
mikko.paloneva@palta.fi
