Paltan edustamien yksityisten palvelualojen yritykset maksoivat vajaan kolmasosan viime vuoden yhteisöveropotista. Lisäksi palvelualat kerryttävät merkittävän summan muista verolajeista. Palveluyritysten maksamilla verotuloilla luodaankin merkittävä määrä hyvinvointia Suomeen, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri bloggaa veropäivänä.
Paltan edustamien yksityisten palvelualojen verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 10,6 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan palveluyritysten Suomeen kerryttämät yhteisöverot, kiinteistöverot ja arvonlisäverot. Kun mukaan lasketaan vuoden 2020 ympäristö- ja energiaverojen määrä, summa nousee 12,2 miljardiin. Lisäksi aloilla työskentelevien ihmisten palkoista maksettiin yhteensä 11,9 miljardia euroa ennakonpidätyksiä sekä pakollisia sosiaaliturvamaksuja.
Vuonna 2021 Suomessa kerättiin veroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä 108,2 miljardia euroa ja 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paltan edustamilta yksityisiltä palvelualoilta näistä kertyi huomattava määrä.
Kaikkia yksittäisiä veroja ja veroluonteisia maksuja ei tilastoida toimialakohtaisesti. Eri alojen merkitystä verojen kerryttäjänä voi kuitenkin tarkastella Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tietojen avulla.
Paltan edustamat palvelualat liikenne ja logistiikka, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, informaatio ja viestintä, viihde ja virkistys sekä muut palvelut kattoivat kolmanneksen yhteisö-, arvonlisä-, kiinteistö- ja ympäristöverojen yhteenlasketusta kokonaiskertymästä.
Yhteisöveroa ne maksoivat vajaat 2 miljardia euroa, mikä vastaa 30 prosenttia verokertymästä. Lisäksi rahoitus- ja vakuutusala maksoi yhteisöveroa 1,2 miljardia euroa.
Kuva: Yhteisövero 2021, toimialojen osuudet ja kaikkien palveluiden osuus. Lähde: Verohallinto
Yhteisöveron lisäksi palvelualoilta (pl. rahoitus ja vakuutus) kertyi vuonna 2021 yhteensä 7,7 miljardia arvonlisäveroa, 1,1 miljardia kiinteistöveroa ja noin 1,6 miljardia ympäristöveroja. Summa vastaa mittaluokaltaan kutakuinkin hävittäjähankintoja ja kattaa 33 prosenttia kyseisten verojen kokonaiskertymästä. Lisäksi tulevat rahoitus- ja vakuutuspalveluiden verot, joiden osuus oli 4 prosenttia kyseisten verolajien kokonaiskertymästä.
Kaupan alan, joka tilittää paljon arvonlisäveroa, osuus verokertymästä oli 29 prosenttia. Rakentamisen osuus oli 9 prosenttia ja teollisuuden 6 prosenttia.
Yhteisöveroa lukuun ottamatta luvuista puuttuvat yksityisten koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden tiedot, sillä toimialat kuuluvat pääosin julkiseen sektoriin.
Verotuloja kertyy luonnollisesti myös toimialojen työllistämien työntekijöiden ennakonpidätyksistä, sekä pakollisista sosiaaliturvamaksuista, joita kaikki palvelualat, mukaan lukien myös Paltan edustamien alojen lisäksi myös rahoitus ja vakuutus sekä majoitus- ja ravintolapalvelut, maksoivat viime vuonna yhteensä noin 14,7 miljardia euroa.
Edellä mainittujen suurimpien veroluokkien päälle tulevat muut verot ja maksut, jotka voivat olla hyvin alakohtaisia.
Liiketoiminnan luonne vaikuttaa verotukseen
Toimialojen verotuksessa on eroja esimerkiksi arvonlisäverovelvollisuudesta johtuen. Myös vaikkapa ympäristöveroja kertyy eri aloilta hyvin eri tavalla liiketoiminnan luonteesta riippuen.
Vuonna 2020, joka on viimeisin toimialoittaisten ympäristöverojen tilastovuosi, palvelualat maksoivat 1,6 miljardia euroa (49 %) ympäristöveroja, joista suurin osa oli liikenne- ja logistiikka-alan energiaveroja.
Lisäksi esimerkiksi kiinteistöveroa maksaa eniten kiinteistöala. Vuonna 2021 kiinteistöala maksoi kiinteistöveroa reilun miljardin, mikä oli yli puolet koko kiinteistöverokertymästä.
Suomen kokonaisveroaste OECD-maiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi
OECD-maissa kokonaisveroaste on vuosina 2015–2020 ollut keskimäärin 33,4 %, mikä on merkittävästi alhaisempi kuin Suomen 43 %. Pohjoismaista veroaste on korkein Tanskassa. Ruotsin veroaste on viime vuodet ollut keskimäärin noin prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomessa, mutta laskusuunnassa. Vuonna 2021 Ruotsin kokonaisveroaste oli maan tilastoviranomaisten mukaan 42,7 %. Esimerkiksi Alankomaissa veroaste oli 39,7 %, Norjassa 38,6 % ja Saksassa 38,3 % (2020).
Kokonaisveroasteiden vertailu antaa hyvän yleiskuvan eri maiden verotuksen tasosta, mutta pilkuntarkkaan vertailuun liittyy myös monia haasteita.
Esimerkiksi epäsuorat verot kuten kulutusverot sisältyvät bruttokansantuotteeseen, mihin verokertymä suhteutetaan. Jos verot suhteutetaan (verottomaan) tuottajahintaiseen arvonlisään, korkean arvonlisäveron maissa verorasitus näyttäytyy suurempana. Lisäksi veroasteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, ovatko erilaiset sosiaalietuudet verottomia vai verollisia ja missä suhteessa erilaisia tukia tarjotaan verovähennysten ja toisaalta verorahoitteisten tukien kautta.
Verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän
Palvelualojen verojalanjälki on merkittävä. Verorasituksessa on myös verotuksen rakenteesta ja liiketoiminnan luonteesta johtuvia alakohtaisia eroja.
Perusluonteeltaan palvelut ovat työvoimaintensiivisiä. Työn verotuksella ja verokiilalla on aloilla suuri merkitys. Myös kuluttajien käytännössä maksaman arvonlisäveron voi monissa palveluissa ajatella kohdistuvan työhön, jolla arvonlisä tuotetaan.
Kun tuotannontekijöistä juuri työtä verotetaan ankarasti, liian moni jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lisäksi Suomelle leimallinen jyrkkä progressio kannustaa lisätöiden sijaan pikemminkin osa-aikatyöhön ja heikentää asemaamme kansainvälisessä rekrytointikilpailussa.
Palvelualojen näkemys muutostarpeesta on selvä. Korkeampaa työllisyyttä ja matalampaa työttömyyttä tavoiteltaessa sekä yritysten työllistämisedellytyksiä että työn vastaanottamisen kannustimia on parannettava verotusta keventämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.
